fbpx

5.12.2017

Itsenäinen Suomi 100 vuotta

Niilo Närhi

Suomen itsenäisyyden ajan vuosikymmeniin mahtuu paljon murroksia ja muutoksia. Väkilukumme on kasvanut vuosisadassa hieman yli kolmesta miljoonasta viiteen ja puoleen miljoonaan. Odotettavissa olevaa elinaikaa on sekä miehille että naisille siunaantunut lisää sellaiset 35 vuotta. Esimerkkeinä elintason noususta voidaan mainita autokannan, sokerin ja kahvinkulutuksen kasvamisen huimiin lukuihin sadassa vuodessa. Myös elinkeinorakenne on kokenut valtavan murroksen. Vuonna 1920 noin 70 prosenttia suomalaisista hankki leipänsä maa- ja metsätaloudesta, nyt enää vajaat 11 prosenttia.

Tilastot kertovat myös suuresta arvojen muutoksesta. Itsenäistymisemme aikaan avioerot olivat perin harvinaisia. Vuonna 1917 solmittiin 20 000 avioliittoa ja avioeroja rekisteröitiin vain 368. Vuonna 2016 niitä rekisteröitiin jo 13 541. Vuonna 1900 uskontokuntiin kuulumattomia oli maassamme pyöreä nolla, nyt yli 25 prosenttia. Viime vuonna enää alle 50 prosenttia suomalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan tai johonkin korkeampaan voimaan. Jos tämä suuntaus jatkuu, niin hyvää ei ole odotettavissa.

Suomessa on aikaisemmin valtion ylintä johtoa myöten turvauduttu Jumalan apuun ja tunnustettu hänen Sanansa auktoriteetti. Erityisesti silloin, kun olemassaolomme vapaana kansana on ollut veitsenterällä.

Vuonna 1939 itsenäisyyspäivää vietettiin hyvin synkissä ja epävarmoissa tunnelmissa. Kun Tasavallan presidentti Kyösti Kallio piti kansakunnalle suunnatun itsenäisyyspäivän radiopuheen, oli kulunut vain viikko siitä, kun neuvostojoukot olivat vyöryneet itärajan yli ja useita maamme kaupunkeja oli pommitettu. Kallio osoitti olevansa oikea kansakunnan isä, kun hän puheessaan toi julki uskonsa Jumalaan ja viitoitti suomalaisille tietä kestävän avun lähteelle. Hän pyysi nöyrässä rukouksessa Jumalaa lahjoittamaan suomalaisille halun kääntyä synnin ja laittomuuden teiltä ja täyttämään ihmiset sellaisella rakkaudella, että he voisivat tulla kuuliaisiksi Jumalan sanasta nouseville ohjeille ja käskyille.

On ilmeistä, että presidentin esimerkkiä seurattiin, sillä useissa kirkoissa, rukoushuoneissa ja kodeissa huudettiin noina hädän päivinä hartaasti Herraa avuksi. Monet kristityt näkevätkin, että Suomen säästyminen joutumasta vieraan vallan nielaisemaksi toisen maailmansodan pyörteissä johtui pitkälti uskovien rukouksista.

Presidentti Kallio esitti sodan raskaina vuosina myös kehotuksen, joka sopii kauas Raamatun viitoittamilta juurilta harhautuneelle kansallemme: ”Esi-isämme ovat vuosisatojen kuluessa, sekä ahdingoissa ja vainoissa, että rauhan päivinä ammentaneet Raamatusta elämää, voimaa ja lohtua. Nykyhetkenä kansamme tarvitsee Jumalan Sanan uudesti luovaa voimaa.”

”Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.” San. 14:34.