Tilanne Kiinassa on hämmentävä. Jotkut vertaavat nykyistä tilannetta 1980- ja 1990-lukujen vainoihin. Minusta se on kuitenkin harhaanjohtavaa. Yhteiskunnassa – ja Jumalan valtakunnan työssä yleensäkin – on huomioitava, että aikakaudet ja olosuhteet muuttuvat.

Veli Yunin kirjassa ”Taivaallinen mies” kerrotaan hyvin 1980- ja 1990-lukujen vainoista. Poliisi tuhosi koteja, erotti vanhemmat ja lapset toisistaan, kidutti uskovia ja tuomitsi vuosiksi vankilaan. Uskovat kuitenkin tiesivät mikä oli ”pelin” henki. He osasivat junailla ja tiesivät, mitä tapahtuu, jos he jäävät kiinni. He oppivat suhtautumaan erilaisiin tilanteisiin. Kiitos Herralle, että saimme noina vuosina tukea heitä Jumalan avulla.


Uskovaisten kiinalaisten tilanne alkoi 2000-luvulla vähän helpottaa. Seurakunnat pystyivät voimistamaan toimintaansa ja lähettämään ”koulutettuja” lähetyssaarnaajia evankelioimattomien kansojen pariin. Avainmedia oli mukana massiivisessa koulutuksessa ja evankelioimistyössä. Sosiaalisen median ja yleensäkin median hyödyntäminen helpottui. Syntyi myös nuori sukupolvi, joka ei ollut kokenut voimakkaita vainoja.


Vuoden sisällä on alkanut ikään kuin kolmas vaihe Kiinassa. Tähän vaiheeseen liittyy hallituksen voimakkaasti jyrkentynyt suhtautuminen kristillisyyteen ja seurakuntien toimintaan. Uusi uskontolaki antaa tähän lailliset oikeudet. Yhteiskunnassa on monia muitakin virtauksia, joiden hallitus pelkää hajottavan yhteiskuntaa.

Eri puolilla Kiinaa tilanteet vaihtelevat. Erittäin vaikeaa on Tiibetissä, Länsi-Kiinassa ja Keski-Kiinan maakunnissa. Kotiseurakunnissa, joissa aikaisemmin kokoontui 50 henkilöä, ei nyt voi kokoontua kuin viisi henkilöä. Uhkana on, että oman kodin voi menettää.

Poliisi seuraa aggressiivisesti ihmisten tekemisiä. Ihmisiä on pidätetty viikoiksi, mutta en ole kuullut kidutuksista tai vankilatuomioista. Uskovia onkin liian paljon siihen, mutta nyt on uudet konstit. Sosiaalista mediaa seurataan ja on kameravalvontaa kasvojentunnistusohjelmineen. Rautatie- ja linja-autoasemien lisäksi kadut ja maantietkin ovat täynnä kameroita. Autoista tutkitaan rekisterikilvet ja kyytiläisistä kasvot. Nyt on tekeillä uusi ohjelma, jossa ihminen tunnistetaan kävelytyylistä, jolloin kasvojen peittäminen ei enää auta.

Uskovissa herättää hämmennystä se, miten massiivisesti heitä seurataan eri teknisin välinein. Hämmennystä lisää, että viime kädessä kukaan ei tiedä, mihin kerättyä materiaalia loppujen lopuksi käytetään ja mitä siitä uskoville seuraa. Se kuitenkin tiedetään, että nyt kokeilussa oleva ihmisten jakaminen eri luokkiin otetaan käyttöön 2020. Ihmiset pisteytetään sen mukaan, miten puolue kokee heidän olevan puolueelle hyödyksi. Alimpaan kastiin joutuvat eivät saa poistua asuinalueiltaan tai kylistään. He eivät saa kunnon työpaikkoja, jäävät ilman terveyspalveluita ja lapset eivät pääse kunnon kouluihin.

Tämänhetkinen tilanne on kuin Danielin aikana. Kristityt ovat hyviä yhteiskunnan jäseniä, mutta koska he eivät kumarra kuningasta kuin jumalaa, ovat he alistumattomuudellaan huono esimerkki toisille, ja siksi myös Daniel ystävineen heitettiin tuliseen pätsiin. Näin tänäänkin.

Yhteenvetona sanoisin, että saamme todella olla kiitollisia, missä Jumalan armossa ja Pyhän Hengen johdossa olemme saaneet olla kuluneiden 20 vuoden aikana. Nyt niitä asioita ei voisi tehdä. Mutta tehdyn työn hedelmät toimivat nyt Kiinassa ja kiinalaisten tekemässä lähetystyössä.


Rukoile, että Jumalan kirkkaus saisi ilmestyä ja osoittaa kiinalaisille sisarille ja veljille, miten Kristusta kirkastetaan uuden tilanteen keskellä. On ollut rohkaisevaa nähdä, miten kiinalaiset ovat oppineet “kotiläksynsä”. He rukoilevat sairaiden puolesta ja auttavat rakkauden teoilla.


Uusi tilanne säteilee myös kiinalaisten tekemään lähetystyöhön. Vaarana on, että jos lähetit palaavat Kiinaan, he menettävät passinsa. Kiinan seurakunnan on myös entistä vaikeampaa tukea lähettejään. NYT meidän on erikoisesti rukoiltava ja tuettava eri muodoin näitä kentällä olevia lähettejä. NYT on aika todella panostaa Kiinan seurakunnan lähettien tukemiseen kaikin mahdollisin tavoin. Lähetit eri kentillä käyvät läpi “kulttuurishokkia” samalla, kun etsivät johdatusta pitkäkestoiseen lähetyskentällä oloon.


Rauno Jalavisto