Viestit Venäjältä kertovat herätyksestä

(Kuvassa musiikkihetki Venäjän helluntaikirkon vuoden 2023 vuosikokouksessa.)

Ukrainan sota katkaisi Venäjän kristittyjen yhteydet lännen sisarkirkkoihin. Nyt maasta kuuluu viestejä uusien seurakuntien istuttamisesta ja saavuttamattomien kansojen evankelioinnista.

Turkissa lokakuussa vieraillut tunnettu venäläinen pastori ja kirkkokuntansa johtohenkilö kertoi hyviä uutisia: hänen kotimaassaan on herätystä.

Hänen mukaansa vuoden 2022 jälkeen Venäjän evankeliset seurakunnat ovat istuttaneet pitkälti toistasataa uutta seurakuntaa.

– Aktioryhmämme ovat esimerkiksi tehneet tuloksellisia lähetysmatkoja eri puolille Siperiaa ja Kauko-itää. Itsekin olen saanut olla mukana matkoilla, joilla olemme vierailleet jokivarsien kylissä, joissa aikaisemmin ei ole julistettu evankeliumia. Olemme saaneet kastaa kymmeniä evenkejä, selkuppeja ja jakuutteja, pastori kertoi.

Venäjän uskovien mukaan sota on keskittänyt viranomaisten huomion kirkoista rintamalle. Se on antanut seurakuntien rivijäsenille mahdollisuuksia evankelioida vapaammin. Lähetystyökin näyttää elävän ainakin hetkellistä mahdollisuuksien aikaa.

Monet ovat vastaanottaneet Kristuksen elämäänsä.

Euroopan vähiten evankelioituja kansoja

Haastatellun pastorin mukaan Venäjän uskovilla on määrätietoinen halu tavoittaa kotimaansa saavuttamattomia kansanryhmiä.

Näiden vähemmistöjen merkittävimmät keskittymät löytyvät Kaukasian, Siperian, Volgan ja Uralin alueilta. Niillä asuvat Euroopan vähiten evankelioidut kansat – turkinsukuiset baškiirit ja tataarit sekä sukulaiskansamme mordvalaiset ja marit.

Loppusyksystä saapui tieto evankelioimistapahtumasta, joka järjestettiin Tverin-karjalaisten kulttuuripäivillä. Tverin lääni sijaitsee noin 150 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Ehkäpä sinnekin on pian syntymässä uusia seurakuntia?

Venäjän helluntaikirkon lähetyssaarnaajien määrä on noussut 250:een. Suurin osa heistä työskentelee kotimaansa vähemmistöalueilla. Noin 30 prosenttia toimii seurakunnanistutustyössä ulkomailla, kuten Dubaissa, Thaimaassa, Burkina Fasossa ja Balkanilla.

Olemme saaneet kastaa kymmeniä evenkejä, selkuppeja ja jakuutteja.

Evankeliumi kiinnostaa Kaukasiassa 

Marraskuussa eräässä Kaukasian maassa järjestettiin kansainvälinen lähetystapahtuma, jossa kartoitettiin Etelä-Venäjän hengellistä tilannetta. Vuodesta 1993 Kaukasian alueella on käyty viisi sotaa. Ne ovat vaikeuttaneet lähetystyötä ja supistaneet sen hyvin vähäiseksi.

Kaksi Avainmedian ja ruotsalaisen Jesus4Eurasian järjestämän lähetysraamattukoulun entistä oppilasta kertoi tapahtumassa, miten henkilökohtainen evankeliointi on tuottanut tuloksia muslimialueilla eri puolilla Kaukasiaa.

– Ossetiassa, Tšetšeniassa ja Dagestanissa olemme nähneet hengellistä läpimurtoa. Muutamiin Ossetian kyliin olemme istuttaneet uusia seurakuntia. Hiljattain syntyneet kotisolut pyrkivät levittämään sanomaa eteenpäin, entiset oppilaat kertoivat.

Herätys tavoittaa tällä hetkellä erityisesti Venäjän ja sen naapurimaiden persiankielisiä kansanryhmiä. Osseettien lisäksi persiankielisiin kansoihin kuuluvat Venäjällä ja Kaukasiassa talyšit sekä kurdia puhuvat jesidit ja kurdit.

Kaukasian baptistit ovat suunnanneet työtään Dagestanin ja Azerbaidžanin talyšien pariin, jotka pitkään ovat olleet saavuttamattomia. Kaksi kuukautta sitten tämän työn tuloksena kastettiin 20 talyšia Venäjän ja Azerbaidzhanin raja-alueilla. Ensimmäinen seurakunta on syntymässä, ja sanoma on leviämässä myös Iranin puolelle.

Georgiassa jesidien ja kurdien työssä toimiva pastori Rezo Faroyanin kehottaa muistamaan näitä kansanryhmiä rukouksin.

– Olemme viime aikoina työskennelleet Kaukasian kurdinkielisillä alueilla. Jesidit ovat vuosisatojen aikana olleet tulenpalvojia. Kurdit puhuvat heidän kanssaan samaa kieltä, mutta ovat muslimeja. Monet heistä ovat vastaanottaneet Kristuksen elämäänsä.

Jesidit muuttivat nykyisen Irakin alueelta pohjoiseen sen jälkeen, kun muinainen Ninive oli kukistunut. Osa heistä jatkoi myöhemmin nykyisen Kaukasian alueelle.

Seurakuntien johtajia uhkaillaan ja vaaditaan siunaamaan Venäjän käymää sotaa.

Vähemmistöt kärsivät sodasta

Tietotoimistojen mukaan Venäjän armeijan kaatuneista sotilaista suhteettoman suuri osa kuuluu maan vähemmistöihin ja maaseutuväestöön. Ilmiö on turkinsukuisilla alueilla johtanut jopa mielenosoituksiin. Myös suomensukuisten kansojen nimikkotasavalloista on kantautunut murehduttavia viestejä kaatuneiden suurista määristä.

Alipalkattu maalaisväestö antaa värvätä itsensä armeijan leipiin hyvien palkkojen vuoksi. Näin nuorempi väki vähemmistöalueilta vähenee.

Silti se ei ole sammuttanut evankeliointitulta edes näillä alueilla.

Siperian suurimpiin lukeutuvan baptistiseurakunnan nuorten ryhmä sai sydämelleen lähteä Etelä-Venäjälle Ukrainan lähialueelle jakamaan koreankielisiä Raamattuja, kun he kuulivat, että heidän kotimaansa oli värvännyt rintamalle sotilaita Pohjois-Koreasta. Parin aktiopäivän jälkeen nuorten ryhmä pidätettiin ja sitten vapautettiin. Into kuitenkin säilyi.

Teksti Rauli Lehtonen

Kommentti: Pelasta ne, joita kuolemaan viedään

Venäläisuskovien toimintamahdollisuuksien paraneminen ei juurikaan koske seurakuntien johtajia. Heitä uhkaillaan. Heitä vaaditaan siunaamaan Venäjän käymää sotaa. Tälläkin hetkellä ainakin kahdeksan pastoria on pidätettynä. Moskovalaisen helluntaipastorin Nikolaj Romanjukin tie vei vankilaan rauhaa korostaneen saarnan vuoksi.

Pelkästään rekisteröimättömiä baptistiseurakuntia vastaan on meneillään ainakin kymmenen oikeudenkäyntiä Krasnodarin, Marinmaan, Uljanovskin ja Venäjän Kauko-Idän alueella.

Ajatellessani näitä Venäjän seurakuntia ja niiden työntekijöitä, näen heissä aikamme suuria sankareita. Tätä lukiessasi he maksavat korkeaa hintaa uskostaan.

Haluan muistaa heitä rukouksin, tukea heitä ja antaa heille mahdollisuuksia siihen työhön, jota he kärsien tekevät – kansojen tähden, vainottujen hyväksi, niiden vuoksi, joita surmapaikalle viedään.

Rauli Lehtonen