”Olin henkisesti kuollut, mutta Jeesus paransi minut”

Hengellinen herätys Iranissa jatkuu ja kristittyjen määrä kasvaa uskovien lisääntyvistä vainoista huolimatta. Avainmedialla kuvatuilla farsinkielisillä ohjelmilla tavoitetaan etenkin iranilaisia, mutta myös afganistanilaisia, pakistanilaisia ja tadžikistanilaisia. Farsin kielellä on arviolta 52,8 miljoonaa äidinkielistä puhujaa. Lisäksi kielellä arvioidaan olevan 50 miljoonaa puhujaa, joille farsi on toinen kieli. Potentiaalisia katsojia siis riittää, kun ohjelmat näytetään Mohabat TV:n sekä sosiaalisen median kanavien kautta!

Nimeni on Esmaeil Falahati. Synnyin muslimiperheeseen. Jo 15-vuotiaana aloin miettiä neljää kysymystä, jotka painoivat mieltäni päivin ja öin. Kysyin itseltäni, miksi ja mitä varten minut on luotu? Aloin myös pohtia kärsimyksen ja ongelmien olemassaoloa maailmassa sekä sitä, onko niihin ratkaisua. Kysymys kuolemanjälkeisestä kohtalostani piinasi minua.

En löytänyt kysymyksiini vastauksia, vaikka kuinka pohdin ja tutkin. Ajattelin, kuinka turhaa kaikki on. Ihmiset syntyvät elämään, joka on täynnä tuskaa ja kärsimystä ja kuolevat pois. Ja islamin jumala on kaiken lisäksi valmis rankaisemaan heitä. Minusta tuntui, että oikea Jumala ei voinut olla sama jumala, johon kansani uskoi ja jota se palvoi.

Yritin löytää oman tapani elää ja löytää vastauksia. Perustin kaktusviljelmän. Keräsin antiikkia. Harrastin kehonrakennusta, mutta maksani petti dopingin ja proteiinien väärinkäytön vuoksi.

Jouduin vuodeksi sairaalaan. Kukaan ei tullut minua katsomaan sinne, koska minulla ei ollut mitään annettavaa. Olinhan menettänyt kaiken. Niinpä masennuin.

Myöhemmin kävin Teheranissa asuvan urheilulääkärin luona. Hän kyseli, miksen käynyt kuntosalilla. Keskustelumme jälkeen hän ohjasi minut terapeutin puheille. Puhuin terapeutin kanssa yli neljä tuntia. Keskustelun lopuksi hän ilmoitti, että ”olet henkisesti kuollut”.

Käänteentekevä hetki koitti, kun muutamaa kuukautta myöhemmin eräs rouva, vanha asiakkaani, soitti ja pyysi minua tekemään sähkötöitä ja auttamaan muissakin pienissä töissä kotonaan.

Myöhemmin ymmärsin, että tapahtunut oli Jumalan tapa auttaa minua.

Menin sinne, ja heti kun rouva avasi oven, hän kysyi, miksi herra Falahati lähetti töihin apulaisensa? Vastasin, että minähän olen herra Falahati!

Hän ei voinut uskoa silmiään, koska olin laihtunut niin paljon ja ulkonäköni oli muuttunut. Rouva kutsui minut sisälle ja kysyi tilanteestani. Kerroin hänelle kaiken. Kerroin myös minut hylänneistä ystävistäni ja katkeruudestani ja siitä, kuinka aioin kostaa heille. Olivathan he olleet ystäviäni vain siihen asti, kun olin menettänyt rahani, asemani ja terveyteni.

Rouva sanoi, että hänellä oli minulle jotain. Hän toi minulle vihreän Raamatun, jonka kannessa ei ollut merkintöjä. En arvannut sen olevan Raamattu. Sitten hän sanoi minulle jotain, mikä sai minut kiukustumaan. ”Olet henkisesti kuollut. Vain Jeesus Kristus – Herra ja Vapahtaja – voi nostaa sinut kuolleista.”

Taas minulle sanottiin noin! Ensin terapeuttini ja nyt hän! Aloin riidellä hänen kanssaan.

Kun muistelen tuota hetkeä, ihmettelen itsekin, kuinka fanaattisesti uskonnollisuuteni pulpahti esiin. Kerroin islaminuskosta ja nauroin hänelle, mutta hän vastasi loukkauksiini jumalallisella rakkaudella. Hän toisti vain yhtä lausetta: ”Jeesus on Vapahtaja, joka voi nostaa sinut kuolleista.”

Lähdin tekemättä töitäni loppuun. Otin työkalupakkini ja kirjan mukaani. Puolen vuoden kuluttua soitin rouvalle. Sanoin, että kamppailen aina vain kipujeni kanssa, mutta en uskalla tappaa itseäni. Mitä teen, sillä painajaiseni ovat entistä pahempia ja tilanteeni huonompi?

Oli jouluaatto vuonna 2002. Hän kutsui minut Teheranin Assemblies of God -kirkkoon. ”Tule ja kutsu Jeesus sydämeesi”, hän sanoi.

Menin kirkkoon. Siellä kaikki olivat iloisia, ja pastori puhui Jeesuksen syntymästä. Lankesin polvilleni ja rukoilin: ”Jeesus Kristus! Nämä ihmiset sanovat sinun olevan Herra, mitä minä en usko. He sanovat, että voit antaa kuolleille elämän, mitä en myöskään usko. Mutta pyydän sinulta jotakin. Jos sinulla on voimaa ja olet Herra, Jumalan Poika, paranna minut tai tapa minut! Nosta minut kuolleista! Olen hengellisesti kuollut!”

Parin viikon jälkeen painajaisuneni loppuivat. Olin onnellinen. Oli kuin joku olisi tullut elämääni ja kutsunut minua.

Puoli vuotta myöhemmin minulle soitettiin ja kerrottiin, että pieni serkkuni oli sairas ja joutunut Teheranin lastensairaalaan. Lääkärit olivat jo luovuttaneet hänen suhteensa. Tyttö oli kuolemaisillaan. Olin tolaltani, koko perheeni oli pois tolaltaan. Menin huoneeseeni ja rukoilin Jeesusta. Rukoilin, että ”minä näytän parantuneen, voit siis parantaa hänetkin ja antaa perheelleni rauhan”. Tätini soitti kohta rukoilemiseni jälkeen ja kertoi innoissaan, että kun he olivat menneet Maryamin luo tämän viimeisiä hetkiä varten, he näkivätkin tytön leikkivän terveenä!

Perheeni iloitsi, mutta minua pelotti. Puoli vuotta sitten joku oli tullut elämääni, ja elämäni oli muuttunut. Kuka tämä joku on? Siinä hetkessä kohtasin Hänet. Se oli aito kokemus ja tunsin sen kokonaisvaltaisesti. Jeesus Kristus oli tullut elämääni ja tajusin, että se oli kutsu. Siinä hetkessä uskoin Häneen ja uskoin, että Jeesus Kristus oli siirtänyt minut kuolemasta elämään.

Kun nyt muistelen mennyttä, huomaan saaneeni vastaukset niihin neljään kysymykseen, jotka olivat vaivanneet minua nuoresta asti. Miksi synnyin? Miksi maailmassa on kärsimystä? Miten siitä päästään eroon? Ja minne menen kuoleman jälkeen? Vastaus kaikkiin oli yksi nimi: Jeesus Kristus.

Kohtasin Jeesuksen noin 21 vuotta sitten. Uskoni häneen on kasvanut ja kasvaa. Tiedän, että Jeesus on kanssani ja johdattaa minua aina, koska hän on ikuinen eikä koskaan katoa.

Esmaeilin todistus on myös kuvattu ja näytetty useiden kanavien kautta. Suomeksi tekstitetty video löytyy myös Avainmedian Facebook-sivun videotallenteista.