Sanan voima

”Alussa oli Sana.” Näin ytimekkäästi ja pelkistetysti Johannes aloittaa evankeliuminsa. Ei kuitenkaan mikä tahansa sana. Sana oli Jumala. Kun Jumala sanoi, tapahtui. Syntyi uutta. Syntyi hyvää. ”Jumala näki, että valkeus oli hyvä.” Jumalan kädenjälki on aina hyvää. Ja voimallista. Siksi saatana vihaa sitä.

Kuolleita sanoja, kenties hetken eläneitä, on maailma pullollaan. Pian niitä ei kukaan muista. Jumalan sanat ovat eläviä. Niitä ei aika syö. Siksi niiden tulisi olla kaikkien saatavilla. Se, jos mikä, on ihmisoikeus.

Wycliffe Global Alliancen mukaan maailmassa on 7326 kieltä. Koko Raamattu on tarjolla vain noin joka kymmenennelle kielistä (756). Uusi Testamentti löytyy 1726 kielellä. Jonkin verran Raamatun kirjoituksia löytyy 3756 kielellä. Teoreettisesti Raamatun kirjoituksia on tarjolla yli seitsemällä miljardille ihmiselle. Mutta jalkoja – radio-, tv- tai somekanavia – on liian vähän niiden saattamiseksi kaikkien ulottuville. Käännöstarve on yhä 985 kielellä. Lähes tuhannella kielellä on nolla sanaa Jeesuksesta.

Maailmanlaajuisesti eletään lähetysnäyn vahvistumisen aikaa. Entiset vastaanottajamaat ovat muuttumassa lähettäjiksi. Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa on paljon lahjakkaita ihmisiä, jotka etsivät paikkaansa Jumalan suunnitelmassa. Heitä tarvitaan, jotta evankeliumi saadaan kerrotuksi kaikilla kielillä. Eikä ole mitään syytä kuvitella, että vanhat lähettäjämaat olisi tarkoitettu lepäämään laakereillaan tehtävän ollessa kesken.

Sain taannoin tutustua erään Aasiassa puhutun kielen raamatunkäännöstyön alkuvaiheeseen. Suomalainen perhe oli mennyt tämän kansan keskuuteen toteuttamaan Jeesuksen antamaa tehtävää. Ensin oli kielestä tehtävä kirjoitettava. Yhtenä työkaluna alkumetreillä oli laulu. Olin tilanteessa, jossa saimme kuulla kyseisellä kielellä ensimmäisen hengellisen laulun. En unohda tuota hetkeä. Oli agricolalainen tunnelma. Jerusalemista liikkeelle lähtenyt Sana oli saapunut yhteen Aasian kolkkaan siihen asti saavuttamattomien lähimmäistemme luo.

Muutama vuosikymmen sitten laadimme yhteisiä tavoitteita Suomen helluntaiseurakuntien lähetystyölle. Mukana oli Fidan ja Avainmedian silloista väkeä. Saavuttamattomat kansat ja raamatunkäännöstyö olivat vahvasti esillä. Erityisesti sukulaiskansojemme tilanne oli keskiössä. Monilla niistä ei silloin ollut vielä Raamattua eikä edes osia siitä omalla kielellään. Nyt kaikilla niillä löytyy vähintään osa Raamatusta omalla kielellä ja kaikkien keskuudessa on seurakuntia.

Raamatunkäännöstyö vaatii aikaa. Sellainen asenne ei ole luontainen nyky-yhteiskunnan tempolle. Kun on totuttu muutaman minuutin tai jopa sekunnin uutispätkiin, vuosien projekti ei ole kovin populääriä. Sellaista asennetta kuitenkin raamatunkääntäminen kysyy.  

Jumalan Sanan saattaminen kaikkien ulottuville ei ole vain kielieksperttien asia. Jumalan maailmassa liikutaan hänen kulkuneuvoillaan ja tavoillaan. Hän sanoi ja tapahtui. Meidänkin on käytettävä sanoja, jos haluamme muutosta. Oikeita sanoja, Jumalan mielen mukaisia sanoja, hänen tahtonsa mukaisia sanoja, rukouksen sanoja. Niihin Jumala mielistyy, ja antaa pyyntöjen toteutua. Tulkoon valkeus, ja valkeus tulee. Sana tulee lihaksi. Meissä jokaisessa. Silloin maailma ei jää entiselleen.