”Pitäkää meidät rukouksissanne”

Viestit uusien kristittyjen kohtaamasta vainosta ovat murheellisin osa muslimien parissa tehtävää lähetystyötä.

Eteläsudanilaisella Goromin pakolaisleirillä kokoontuva seurakunta sai rukoustilaisuuteensa odottamattomia vieraita huhtikuussa, kun paikalle saapui kaksi tuntematonta asemiestä. Seurakunnan evankelista Derej Haroun lähti heitä vastaan, jolloin nämä kysyivät häneltä: ”Haluatko elää vai kuolla?”

Haroun vastasi: ”Elämäni on Jumalan käsissä.”

Sen jälkeen toinen miehistä ampui yhdeksän laukausta Harounia kohti. Laukauksista onneksi vain kaksi osui – toinen olkavarteen, toinen kämmeneen. Sitten miehet pakenivat. Muut läsnäolijat selvisivät säikähdyksellä.

Noin 120-jäseninen seurakunta on osa Avainmedian kumppaniyhteisöä, Kristuksen valo -seurakuntaverkostoa. Sudanissa ja Etelä-Sudanissa toimivan verkoston noin 1 500 jäsenestä käytännössä kaikki ovat entisiä muslimeja. Niin myös evankelista Haroun.

Seurakuntalaisten taustan vuoksi hyökkääjien oletetaan olevan islamisteja.

Muslimimaat nousevat toistuvasti kärkisijoille eniten kristittyjen uskonnonvapautta polkevina yhteiskuntina.

Sosiaalinen syrjintä yleisin muoto

Evankelista Harounin ilmeinen murhayritys on yksi alkuvuoden rajuimmista vainotapauksista, joista Avainmedian arabiankielisen työn johtaja Aaron Ibrahim on kuullut. Vaikka entisten muslimien kokema painostus on yleistä, murhat ja murhayritykset ovat melko harvinaisia.

Kun Ibrahim kuuli Derej Harounin ampumisesta, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, että onneksi ampuja oli niin huono tähtäämään.

– Sitten aloin pohtia, mitä meidän ja Kristuksen valo -seurakuntien tulisi tehdä: onko evankelista Harounilla perhettä, joka tarvitsee tukea? Pitäisikö Goromin pakolaisleirin uskovia auttaa muuttamaan toisaalle?

Uskonnonvapausjärjestöjen selvityksissä muslimimaat nousevat toistuvasti kärkisijoille eniten kristittyjen uskonnonvapautta polkevina yhteiskuntina. Erityisen ahtaalla ovat islamista kristityksi kääntyneet.

Ibrahimin mukaan vainossa on eriteltävissä kuusi eri ulottuvuutta: sosiaalinen syrjintä, psyykkinen painostus, taloudellinen syrjintä, fyysinen vaino, lainsäädäntöön ja viranomaistoimintaan liittyvä syrjintä sekä lapsiin kohdistuva painostus.

Selvästi yleisintä on sosiaalinen syrjintä, jota kääntyneen perhe tai esimerkiksi hänen työtoverinsa harjoittavat.

– Muslimikulttuureissa Kristuksen seuraajaksi ryhtymistä ei useinkaan nähdä vain uskonnollisena siirtymisenä vaan koko kulttuurin ja identiteetin pettämisenä. Perheelle henkilön kääntymys on suuri häpeä, Ibrahim kertoo.

Vaino on henkilön rankaisemista siitä, mitä hän on tehnyt. Sosiaalisen syrjinnän rinnalla kääntyneelle saatetaan tehdä fyysistä väkivaltaa, tai perhe saattaa ottaa haltuun hänen omaisuutensa, ajaa hänet ulos kodista ja perheyhteisöstä tai muuten rajoittaa hänen sosiaalista elämäänsä.

Rankaisemisen voimakkuus voi kuitenkin vaihdella merkittävästi eri perheiden välillä ja samankin perheen sisällä eri aikoina.

Seurakunnan paikallisjohtajat eivät halunneet lähteä. – Voitte olla varmoja, että jatkamme kokoontumisia.

Tukea vainotuille

Ibrahim on yksi muslimitaustaisten kristittyjen kansainvälisen yhteisön, Communio Messianican, perustajista. Keskeinen motiivi yhteisön luomisessa oli halu tukea näitä uskovia heidän vaikeuksissaan.

Käytännön tukimuotoja ovat vertaistuki, juristien palkkaaminen pidätettyjen tueksi sekä joissakin tapauksissa väliaikainen taloudellinen apu vainon takia työpaikkansa menettäneille.

Lisäksi yhteisö on yhteydessä ihmisoikeusjärjestöihin ja pyrkii vetoamaan hallituksiin uskoontulleiden aseman parantamiseksi.

Kun Ibrahim ja Kristuksen valo -verkostoa johtava pastori Mohamed pohtivat, pitäisikö Goromin uskovia auttaa muuttamaan toisaalle, ilmeni, että seurakunnan paikallisjohtajat eivät halunneet lähteä.

– Voitte olla varmoja, että jatkamme kokoontumisia. Pitäkää meidät rukouksissanne, evankelista Haroun pyytää.

Kuva: Pixabay / Dinar Aulia