
Uudet trendit muovaavat medialähetystyötä

Jaa somessa
Ohjelmien ja nettisisältöjen tehokkuutta mitataan yhä enemmän sillä, syntyykö niiden seurauksena seurakuntia ja miten ne voivat.
Medialähetystyössä on menossa monia samanaikaisia murroksia, toteavat Avainmedian arabiankielisen osaston johtaja Aaron Ibrahim ja kehityspäällikkö Mika Ahonen.
Osa murroksista johtuu tekniikan kehittymisestä ja halpenemisesta. Jopa köyhimmissä maissa monilla on jo älypuhelimet, mikä lisää potentiaalisten katsojien ja kuuntelijoiden määrää.
Samalla teknologinen muutos muuttaa sisältöjen tekemisen tapaa ja nopeutta.
Teknisesti laadukkaiden sisältöjen tekeminen on yhä useamman ulottuvilla.
– Esimerkiksi se, että YouTube nykyään automaattisesti tekstittää videoita, tarkoittaa, ettei tekstityksiä tarvitse enää tehdä käsin. Sen seurauksena eri kieliryhmien välillä pystytään liikuttamaan materiaalia aiempaa helpommin. Myös ohjelmien editointia voidaan siirtää tekoälyn tehtäväksi, Mika Ahonen kertoo.
Tekniikan murrokseen liittyy sekin, että teknisesti laadukkaiden sisältöjen tekeminen on yhä useamman ulottuvilla. Siitä on seurannut yksittäisten kristittyjen lisääntynyt osallistuminen kristillisen median tuottamiseen.
– Tämä on iso trendi. Joka puolella näkyy erilaisia vapaaehtoisten tekemiä sisältöjä. Esimerkiksi suomeksi tuotettujen kristillisten podcastien määrä on kasvanut, ja niistä vain harva on tehty palkkatyönä, Ahonen sanoo.
– Tämä pakottaa perinteiset medialähetysjärjestöt pohtimaan omaa tehtäväänsä. Järjestöjä tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta niiden rooli tulee olemaan mentoroiva ja mahdollistava, kun taas suuren osa varsinaisesta työstä tekevät vapaaehtoiset.
Huomio yhteisöihin
Avainmedian strategiassa korostetaan saavuttamattomien kansanryhmien evankelioimista. Siinä työssä medialähetysjärjestöjen merkitys säilyy vahvana, Ahonen ja Ibrahim uskovat.
Sen sijaan järjestöjen työtä muuttaa kasvanut ymmärrys uskoontuloprosessin kokonaisvaltaisuudesta. Moni toimija kiinnittää kasvavaa huomiota työn yhteisöllisiin vaikutuksiin: Syntyykö kotiryhmiä tai seurakuntia? Miten syntyneet yhteisöt kehittyvät? Miten niitä voidaan tukea ja tuoda yhteen?
Saavuttamattomien kansanryhmien evankelioimisessa järjestöjen merkitys säilyy vahvana.
Tämä korostuu alueilla, joissa kristittyjä on vähän tai jossa perinteiset seurakunnat eivät vainon pelossa uskalla ottaa uusia kääntyneitä jäsenekseen. Tällainen on yleistä etenkin muslimimaissa.
– Esimerkiksi Avainmedia painottaa seurakuntien istuttamista entisten muslimien keskuuteen selvästi aiempaa enemmän, Aaron Ibrahim kertoo.
Uusien yhteisöjen verkostoimisessa järjestö tekee tiivistä yhteistyötä muslimitaustaisten kristittyjen kansainvälisen organisaation, Communio Messianican, kanssa.
Yhteisönäkökulmaan liittyy myös kotiseurakuntien johtajien valmentaminen. Paikallisia työhön opastajia, saati työntekijäkouluja ei useinkaan ole.
– Kotiryhmien johtajat ovat pyytäneet meiltä opetusta esimerkiksi uskoon tulleiden kastamisesta sekä kristilliseen avioliittoon siunaamisesta, Ibrahim havainnollistaa.
Kuva Avainmedian tuottaman Shino ja Shania Gabon ohjelmasarjan kuvauksista. Sarja on yksi harvoista somalinkielisistä kristillisistä tv-sarjoista maailmassa ja muovaa sitä, millaiseksi kristillisyys muotoutuu kokonaisen kansanryhmän parissa. Kuva: Markus Kujala/Avainmedia
Juttu on julkaistu aiemmin Ristin Voitto -lehdessä 23/2025.