Kyynelten keskellä perustetaan seurakuntia

Yli kolme vuotta jatkunut sota on muuttanut ukrainalaisten arvomaailmaa, maan helluntaikirkon edustaja sanoo.

Kuluva vuosi on ollut monelle ukrainalaiselle yksi raskaimmista jaksoista koko sodan aikana, toteaa Ukrainan helluntaikirkon kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja Juri Kulakevich.

Syynä ovat olleet epävarmuus Yhdysvaltain tuesta sekä Venäjän siviilikohteisiin suuntaamien drooni- ja ohjusiskujen kiihtyminen.

Pommitukset uuvuttavat ihmisiä, vaikka heidän maanpuolustustahtonsa on yhä vahva.

– Olemme kaikki samassa veneessä. Kun ohjus iskee naapurustoon, ikkunat räjähtävät yhtä lailla uskovan kuin ei-uskovan asunnosta, Kulakevich havainnollistaa.

Ihmishenkien menetyksiltä ei ole vältytty Ukrainan helluntaiseurakunnissakaan. Pommituksissa ja taisteluissa on kuollut kymmeniä seurakuntalaisia. Pelkästään diakoneja, pastoreita ja evankelistoja on kuollut yli 20.

Monet heistä toimivat sotilaspastoreina palvellen rintamalla olevia joukkoja.

Seurakunnat kasvavat

Kulakevichin mukaan sota-ajan kokemukset ovat muuttaneet seurakuntalaisten arvoja.

– Näemme seurakuntalaisten kasvavan sekä hengellisesti että henkisesti. Elämän, ajan ja resurssien oikean käytön arvostus on lisääntynyt. Tapaan yhä enemmän uskovia, jotka eivät enää käytä aikaansa, rahojaan ja kykyjään mihin tahansa vaan asioihin, joilla on ikuinen merkitys.

– Seurakuntalaiset ymmärtävät, että tämä päivä tai ensi yö voi olla se hetki, jolloin he kohtaavat Herran.

Lisääntynyt ymmärrys elämän hauraudesta näyttää tuovan myös ei-uskovia Jumalan luo. Ukrainalaisten kirkossakäynti on lisääntynyt, ja maassa on perustettu enemmän seurakuntia kuin koronapandemiaa edeltävinä vuosina 2010-luvun lopulla.

– Liikkeemme piirissä istutettiin pelkästään viime vuonna yli 70 uutta seurakuntaa Ukrainaan. Baptistien ja karismaattisten vapaakirkkojen piirissä luvut ovat myös kasvussa. Maassamme eletään todella hengellisen sadonkorjuun aikaa huolimatta sodasta, kyynelistä, verestä ja tappioista.

Naapurit kysyvät: ”Keitä nämä ihmiset ovat?”

Ei-uskovia puhuttelee myös seurakuntien sosiaalinen työ.

– Kun jonkun seurakuntalaisen asunto vaurioituu pommituksissa, diakonit tulevat perheen luo kysymään, miten sen jäsenet voivat. Seurakunnan naiset tuovat lämmintä ruokaa, miehet auttavat ikkunoiden korjaamisessa ja nuoret ovat mukana siivoamisessa. Naapurit näkevät sen kaiken ja kysyvät: ”Keitä nämä ihmiset ovat?” ja kiinnostuvat seurakunnasta, Kulakevich kertoo.

– Sähkökatkojen aikana ei-uskovat käyvät seurakuntien tiloissa lataamassa älylaitteitaan, koska seurakunnilla on usein länsimaisten uskovien lahjoittama generaattori. Jotkut näistä ihmisistä ovat sanoneet, että seurakunnan kirkkorakennus on ainoa toivon paikka koko kylässä tai kaupunginosassa.

Tällä hetkellä Ukrainan helluntaikirkkoon kuuluu noin 1 830 seurakuntaa Ukrainassa ja yli sata maan rajojen ulkopuolella. Täysi-ikäisiä kastettuja jäseniä on yhteensä noin 105 000. Yhteisö on jäsenmäärältään suurin ukrainalainen protestanttinen liike.

Hengellinen terapiakirja saa kiitosta

Tätä kirjoitettaessa sota ja pommitukset jatkuvat Ukrainassa yhä. Eräänä päivänä taistelut ovat kuitenkin ohi. Silloin seurakuntien keskeisin tehtävä on sodan aiheuttamien henkisten haavojen hoitaminen, Juri Kulakevich sanoo.

Sodan traumatisoimia on miljoonia.

– Yksi hallituksen ministereistä sanoi taannoin kirkkojen johtajille, että valtio rakentaa kyllä uudelleen seinät, tiet ja katot. Auttakaa te meitä parantamaan kansakunnan sielu.

Helluntaikirkossa on perustettu sotatraumojen hoitamiseen keskittyvä osasto ja koulutetaan seurakuntalaisia henkisesti vammautuneiden ihmisten auttamiseen.

– Kaikki traumatisoituneet eivät tarvitse psykiatria tai psykologia vaan vain jonkun, joka istuu hänen viereensä ja kuuntelee hänen tarinansa, itkee ja rukoilee hänen kanssaan, halaa ja ottaa yhteyttä jälleen seuraavana päivänä.

– Tavoitteemme on, että jokaisessa seurakunnassa on useita tällaiseen palvelutyöhön koulutettuja ihmisiä.

Oivaksi työkaluksi on osoittautunut myös suomennorjalaisen Kristian Sandin Isän sylissä -kirja, joka pari vuotta sitten käännettiin ukrainaksi. Ukrainan helluntaikirkko on painattanut kirjaa Avainmedian ystävien tuella, ja teosta on jaettu seurakunnissa tuhansia kappaleita.

Kirja auttaa tunnistamaan rankkojen elämänkokemusten aiheuttamia henkisiä vammoja ja tarjoaa apua niiden käsittelemiseen. Kaiken keskiössä on ajatus, että taivaallisen Isän läheisyys on paras paikka toipua järkyttävimmistäkin kokemuksista.

– Kuulen kirjasta jatkuvasti loistavia raportteja pastoreilta. Kirja ei ole vain terapiatyökalu vaan myös evankeliointiväline.

– Kun ei-uskovat lukevat kirjan, he kohtaavat Herran – eivät etäisenä tuomarina vaan Isänä, joka ojentaa kätensä heitä kohti. Se merkitsee paljon.

Kulakevich kiittää Avainmediaa ja sen tukijoita kaikesta avusta.

– Pyydän, jatkakaa rukousta puolestamme. Lisäksi toivomme, että tulette jälleen pitämään sosiaalisen median koulutuksia meille. Haluamme kehittää sosiaalisen median hyödyntämistämme, jotta sanoma Jeesuksesta saadaan kaikkien ukrainalaisten tietoon.

Jutun kuvassa on Ukrainan helluntaikirkon nuorisokonferenssin osallistujia. Kuva: Ukrainan helluntaikirkon arkisto