
Kaakkois-Aasian kristityt mediantekijät tähtäävät ihmisten mobiilinäytöille
Jaa somessa
(Kuva kristillisen Entrance-tiimin Bangkokin keskustassa järjestämästä ylistysmusiikkikonsertistä. Osa konsertista tehdyistä sosiaalisen median sisällöistä sai poikkeuksellisen paljon huomiota. Kuva: Aasian mediatiimi)
Lyhytvideot, mobiiliverkot ja nuoret sisällöntuottajat muovaavat kristillistä medialähetystyötä Thaimaassa ja sen naapurimaissa.
Tiesitkö, että kaakkoisaasialaiset lukeutuvat maailman innokkaimpiin sosiaalisen median lyhytvideoiden katsojiin?
Koko maailman kärkipaikkaa pitävät filippiiniläiset, jotka katsovat YouTuben, TikTokin ja muiden alustojen lyhytvideoita keskimäärin puolitoista tuntia päivässä. Myös Thaimaassa ja Indonesiassa videoklippien äärellä vietetään keskimäärin yli tunti joka päivä.
– Ilmiö vaikuttaa suoraan kristilliseen sisällöntuotantoon. Täällä lyhytvideot huomioidaan sisällönsuunnittelussa jo lähtökohtaisesti, kertoo Avainmedian kehityspäällikkö Mika Ahonen, joka on viime vuodet toiminut medialähetystyössä Thaimaassa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi raamatunopetussarjoja suunniteltaessa mediatiimit miettivät jo etukäteen, mitkä kysymykset, ajatukset tai raamatunkohdat leikataan myöhemmin helposti jaettaviksi videoklipeiksi.
Lyhytvideobuumi on osa laajempaa mediasuhteen murrosta, joka Kaakkois-Aasiassa on ollut jopa rajumpi kuin länsimaissa.
– Täällä on hypätty perinteisen tietokoneaikakauden yli suoraan mobiiliyhteiskunnaksi.
Vanhempi kristittyjen sukupolvi täällä on tottunut varovaisuuteen. Nuorille kristityille kristinusko on osa heidän thaimaalaista identiteettiään, jota he haluavat elää avoimesti.
Osaamisen moninkertaistamista
Mika ja Ruut Ahonen muuttivat Thaimaahan alkuvuodesta 2024. Maassa he ovat kouluttaneet paikallisia kristittyjä mediasisältöjen tuottamiseen ja tukeneet heidän keskinäistä verkostoitumistaan.
– Kuvausvälineiden hinnat ovat laskeneet ja mobiiliverkot parantuneet myös täällä. Sen ansiosta monet pienemmätkin seurakunnat ovat voineet aloittaa jumalanpalvelusten striimaamisen ja siten madaltaa seurakuntaan tulemisen kynnystä, Mika Ahonen kertoo.
– Seurakuntien läsnäolo mediassa vaihtelee kuitenkin suuresti sekä maiden välillä että niiden sisällä.
Ahosten tähänastinen kärkihanke on Bangkokiin syntynyt Entrance-mediatiimi ja -keskus. Keskuksessa nuoret media-alan osaajat tuottavat rinnakkain kristillisiä ja kaupallisia sisältöjä. Kaupallisten töiden tuloilla rahoitetaan kristillisten tuotantojen tekeminen.
– Entrance-tiimi toimii jo pitkälti itsenäisesti ilman meidän ohjaustamme. Tiimi vastaa nykyään myös Thaimaan Full Gospel -helluntaiseurakuntien mediakoulutuksesta.
– Mikäli Jumala suo, samanlainen konsepti on tarkoitus käynnistää tänä vuonna Laosissa.
Lisäksi Ahoset ovat olleet mukana synnyttämässä Kaakkois-Aasiaan alueellista kristillistä mediaverkostoa. Ryhmään kuuluu jo parikymmentä nuorta mediantekijää useista maista. Suunnitteilla on muun muassa kristillinen tosi-tv-sarja.
Ahosten muihin hankkeisiin lukeutuu kristillisen lastensarjan thainkielinen käännösprojekti, jota he johtavat. Lisäksi he ovat rakentamassa videomuotoista nettiraamattukoulua Thaimaan Full Gospel -helluntaikirkolle yhdessä kirkkokunnan sekä Fidan lähetystyöntekijöiden Tuomo ja Kirsi Lehtimäen kanssa.
Tarve kouluttaa alueen nuorta sukupolvea kristillisen median tekijöiksi on valtava, Mika Ahonen toteaa. Alueella asuu noin 700 miljoonaa ihmistä, joista useimmat ovat joko buddhalaisia tai muslimeja. Suurin osa heistä kuuluu yhä niin sanottuihin saavuttamattomiin kansanryhmiin.
Kuulemme säännöllisesti ihmisistä, jotka ovat tulleet uskoon mediasisältöjen kautta.
Kasvu vaatii aikaa ja yhteyttä
Sosiaalisen median loppumattomassa sisältövirrassa ihmiset kiinnittävät huomiota vain sisältöön, joka heitä itseään kiinnostaa. Siksi myös uskonasioista on puhuttava niin, että mahdollisimman moni kokee sen omakohtaisesti kiinnostavaksi.
Medialähetystyössä tämä tarkoittaa muun muassa paikallisten arvojen, perinteisten viestintätapojen ja sosiaalisten rakenteiden huomioimista. Kaakkois-Aasiassa ne kaikki ovat erilaisia kuin lännessä.
Esimerkiksi kasvojen säilyttäminen ja konfliktien välttäminen ovat keskeisiä kaakkoisaasialaisia arvoja, eikä toisten uskontojen avoin haastaminen ole siksi yleensä toimiva lähestymistapa.
– Monissa aasialaisissa kulttuureissa suora vastakkainasettelu, kritiikki tai väittely koetaan loukkaavana. Samoin se, jos nuorempi henkilö opettaa suoraan vanhempia ihmisiä. Esimerkiksi nämä asiat vaikuttavat siihen, miten kristillistä apologetiikkaa tai opetuksellista sisältöä voidaan esittää, Mika Ahonen havainnollistaa.
– Myös sisältö, joka korostaa yksilön henkilökohtaista valintaa irrallaan yhteisöstä, voi herättää torjuntaa.
Tarinat, henkilökohtaiset kokemukset ja draama sen sijaan puhuttelevat ihmisiä kaikkialla.
Ahosen mukaan kristinuskoon kääntyminen ja siihen juurtuminen on monelle kaakkoisaasialaiselle hidas ja vaikea prosessi. Siksi mediasisältöjen rinnalle tarvitaan henkilökohtaista kohtaamista ja kristillisen yhteisön tarjoamaa tukea.
– Kuulemme säännöllisesti ihmisistä, jotka ovat tulleet uskoon mediasisältöjen kautta. Silti kasvaakseen kristitty tarvitsee yhteisön. Ilman sitä monet palaavat takaisin buddhalaisuuteen tai islamiin kohdatessaan perheen painostusta tai elämän kriisejä.
Katukonsertti herätti huomiota
Ilonaihe on monien nuorten kristittyjen rohkeus elää uskoaan näkyvästi sosiaalisesta paineesta huolimatta. Viime vuoden näyttävin esimerkki tästä nähtiin viime pääsiäisenä, kun Entrance-tiimiläiset järjestivät ylistysmusiikkikonsertin Bangkokin ytimessä sijaitsevalla kävelykadulla.
Laulu ja soitto kantautuivat kauppojen ja kahviloiden ympäristöön ja saivat monet ohikulkijat pysähtymään.
– Vanhempi kristittyjen sukupolvi on täällä tottunut varovaisuuteen. Nuorille kristityille kristinusko on osa heidän thaimaalaista identiteettiään, jota halutaan elää avoimesti.
– Samalla konsertti sai monet ei-kristityt kysymään, miksi kristityt ylistävät Jumalaansa – eikö hän olekaan pelottava tai mykkä?
– –
Viranomaiset valvovat kristillisiä sisältöjä
Kristillinen mediatyö Kaakkois-Aasiassa on tasapainoilua näkyvyyden ja turvallisuuden välillä, toteaa alueella työskentelevä Mika Ahonen.
– Tilanne vaihtelee maittain. Käytännössä kaikkialla on vähintäänkin valvontaa, joka pitää huomioida sisältöjä tuotettaessa.
Voimakkainta kristillisten yhteisöjen kontrollointi on Myanmarissa, Laosissa ja Vietnamissa, joissa kristityt kohtaavat myös merkittävää avointa vainoa.
– Thaimaassa lähetystyö on sallittua, mutta viranomaiset valvovat, etteivät eri uskontoryhmät ajaudu keskenään konfliktiin. Osin tästä syystä päädyimme viime vuonna esimerkiksi siihen, ettemme tuota erästä apologetiikkasarjaa thain kielelle mahdollisten ongelmien vuoksi.





