Odotettu hetki äänitysstudiossa

Pienessä huoneessa luetaan mikrofoniin sanoja, joita lukuisat ihmiset ovat odottaneet sukupolvien ajan. Belutšinkielisen Uuden testamentin äänitykset ovat alkaneet.

Avainmedian audiotuotantoihin tarkoitetussa äänityshuoneessa on tehty toukokuusta alkaen pitkiä päiviä. Iranilainen Aziz lukee belutšin kielellä Uuden testamentin evankeliumeja. Syntyperäinen belutši, Avainmedian työntekijä Karl Balloch, seuraa tarkasti jokaista lausetta ja mahdollista virhettä.

Äänitysten alkamista on saapunut todistamaan myös nykyajan Mikael Agricola, professori Carina Jahani. Jahani on ruotsalaissyntyinen iranilaisten kielten professori, joka on tehnyt vuosikymmeniä töitä belutšin kirjakielen, kieliopin ja raamatunkäännöksen parissa. Häntä on kutsuttu jopa belutšin kirjakielen äidiksi.

Suuri osa maailman 15–20 miljoonasta belutšista ei osaa lukea. Siksi painettu Raamattu ei riitä tavoittamaan tätä muslimikansaa, joka elää pääasiassa Pakistanissa, Iranissa ja Afganistanissa ja kuuluu maailman vähiten evankelioituihin kansanryhmiin.

Siksi tehokkain tapa tavoittaa nämä ihmiset on Uuden testamentin ääniversio.

Pitkä tie valmiiseen käännökseen

Professori Jahani kiinnostui alun perin iranilaisista kielistä. Myöhemmin Pakistanissa hän kuuli ensimmäistä kertaa belutšin kieltä.

– Tunsin vahvasti, että Jumala johdatti minut tämän kielen pariin, hän kertoo.

Varsinainen raamatunkäännöstyö alkoi vuonna 2009. Alku oli vaatimaton. Työtä tehtiin pienellä tiimillä ja muiden töiden ohella. Vuosien aikana käännöstyötä on viety järjestelmällisesti eteenpäin, ja samalla on syntynyt myös eräänlainen yhteinen kirjakieli eri murteita puhuville belutšeille.

Belutšin kielessä ei ollut valmiita sanoja monille Raamatun keskeisille käsitteille. Käännöstiimi joutui pohtimaan, miten ilmaista esimerkiksi sanat vanhurskaus, pyhitys ja kaste tavalla, joka on sekä teologisesti tarkka että kielellisesti luonnollinen.

– Runollinen teksti, kuten Psalmit, oli helppo kääntää, mutta Paavalin abstrakti ajattelu Roomalaiskirjeessä oli valtava haaste, Jahani kuvailee.

Yksi käännöstyön tavoitteista oli välttää liian voimakasta riippuvuutta urdusta ja persiasta lainatuista uskonnollisista termeistä.

Moderni kieli

Karl Ballochilla on ollut merkittävä rooli ryhmän ainoana teologina. Hänen tehtävänään on ollut valvoa, että käännöksestä tulee hengellisesti tarkka mutta samalla nykybelutšille luonnollinen ja ymmärrettävä.

– Karlin mukanaolo on ollut korvaamattoman tärkeää. Hän auttoi meitä vaikeiden teologisten käsitteiden kanssa ja toi mukaan modernin belutšin kielen, Jahani kertoo.

Pitkän työn varrelle mahtui myös raskaita vaiheita. Yksi tiimin tärkeistä jäsenistä menehtyi yllättäen, mikä pysäytti työn pitkäksi aikaa.

– Olimme kaikki murtuneita, Jahani kertoo liikuttuneena.

Myöhemmin tiimiin liittyi uusia työntekijöitä, ja työ pääsi jälleen eteenpäin.

– Se oli meille muistutus siitä, ettei tämä työ lopulta ole ihmisten varassa.

Jumalan sanan voima

Ääniraamattutyö on jatkoa Avainmedian, Metrokappelin ja Suomen Helluntaikirkon yhteiselle belutšihankkeelle, joka käynnistyi kaksi ja puoli vuotta sitten. Tuolloin Karl Balloch alkoi tehdä Avainmedialla sosiaalisen median sisältöjä tavoittaakseen oman kansansa evankeliumilla. Työssä on hyödynnetty erityisesti Psalmien käännöksiä.

Hankkeen alkamisen jälkeen noin 450 belutšia on kääntynyt kristityksi, kun heitä aiemmin tiedettiin olevan vain viitisenkymmentä.

– Olemme innoissamme siitä, mitä belutšien keskuudessa tapahtuu. Vielä enemmän iloitsemme siitä, että nämä ihmiset kasvavat Kristuksessa ja jakavat evankeliumia eteenpäin, Avainmedian muslimityön johtaja Aaron Ibrahim sanoo.

Kun Avainmedian äänitykset valmistuvat ja ne on vielä kerran tarkistettu, ne julkaistaan belutšinkielisessä sovelluksessa ja YouVersionissa, joka on yksi maailman suosituimmista ilmaisista raamattusovelluksista.

Aaron Ibrahim on huomannut, että juuri Raamatun sanat koskettavat ihmisiä syvästi.

– Ihmiset eivät puhu ensimmäisenä ohjelmista tai esiintyjistä. He kertovat siitä, miten Jumalan sana puhui heidän sydämelleen.

Teksti Satu Rönkkö
Kuva Markus Kujala