Sota vei israelilaiset hengelliseen kriisiin

Yhä useampi israelilainen on alkanut pohtia perimmäisiä kysymyksiä Jumalasta.

Hengellinen etsintä on voimistunut Israelin juutalaisväestön keskuudessa viime syksyn jälkeen. Asia on näkynyt gallupeissa ja huomattu maan messiaanisissa yhteisöissä.

Lokakuinen verilöyly Gazaa ympäröivissä israelilaiskylissä, brutaali sota Hamasia vastaan sekä Israeliin kohdistuva kansainvälinen paine ovat ahdistaneet ja yhdistäneet israelilaisia. Samalla moni on alkanut kysyä eksistentiaalisia kysymyksiä, kuten: Onko Jumala olemassa? Rakastaako hän? Onko kuoleman jälkeen elämää? Voiko Jumala auttaa Israelin ulos sen nykyisestä kriisistä?

Pohdinnassa on nähty paljon samaa kuin siinä hengellisessä kriisissä, jota juutalaisuudessa koettiin holokaustin kauhujen yhteydessä.

”Jotkut uskonnolliset ihmiset ovat vihaisia ja sanovat: ’Jumala on hylännyt meidät, tai ehkä hän ei edes ole olemassa.’ Maalliset ihmiset puolestaan sanovat: ’Me hylkäsimme Jumalan. Ehkä hän on olemassa. Ja se on meidän vikamme… ei se, että kimppuumme hyökättiin, vaan se, että emme olleet hänen huolenpidossaan ja varjeluksessaan’”, juutalaiskristitty mediapersoona, Jerusalemissa asuva Joel C. Rosenberg luonnehti The Washington Timesille huhtikuussa.

The Jerusalem Post -lehden helmikuussa teettämässä kyselytutkimuksessakolmannes vastaajista kertoi uskonsa Jumalaan tai korkeampaan voimaan vahvistuneen lokakuun jälkeen. Monet kertoivat myös rukoilevansa ja lausuvansa psalmeja aiempaa enemmän.

Jopa maallistuneeksi itseään kuvaavista vastaajista enemmistö kertoi ”keskustelleensa Jumalan kanssa” sodan aikana. Vain kahdeksan prosenttia sanoi jumalauskonsa heikentyneen.

– Israelissa jopa maalliset viranomaiset ovat pyytäneet ihmisiä rukoilemaan Jumalaa, mitä en tiedä tapahtuneen koskaan aiemmin, Avainmedian arabi- ja Israelin mediatyön johtaja Aaron Ibrahim kertoo.

Entä Jeesuksen messiaanisuus?

Myös kiinnostus juutalaisuuden pyhiä kirjoituksia kohtaan näyttää lisääntyneen, Israelin Pipliaseurasta on todettu.

Asia on huomattu esimerkiksi Avainmedian tukemassa hankkeessa, jossa messiaanisille seurakunnille on toimitettu tuhansia Psalmien kirjoja jaettavaksi ihmisille. Kirjoissa Messiaasta kertovat psalminkohdat on merkitty punaisella värillä, ja seurakuntalaisten tuttavat ja sukulaiset ovat ottaneet kirjoja mielellään vastaan.

Aaron tulkitsee messiaanisten psalmikirjojen vastaanoton merkiksi kiinnostuksesta myös Jeesusta kohtaan. Monet havainnot viestivät siitä, että yhä useampi israelilainen pohtii, voisiko Nasaretin Jeesus sittenkin olla juutalaisten Messias.

Ennen sotaa Israelissa arvioitiin olevan noin 20 000–30 000 Jeesuksen jumaluuteen uskovaa juutalaista. Vaikka messiaaniset ovat saaneet johdattaa useita maanmiehiään Jeesuksen tuntemiseen, dramaattista seurakuntakasvua messiaanisissa yhteisöissä ei vielä ole näkyvissä.

Juutalaisen matka Jeesuksen opetuslapseksi on usein hidas prosessi.

Kuin Ukrainassa

Länsimaalaisten on vaikea hahmottaa järkytystä, jonka Hamasin hyökkäys, pitkittynyt sota, Hamasin ilmeinen pyrkimys maksimoida oman kansansa kärsimys sekä maailmalla voimistunut entisemitismi ovat Israelin juutalaisväestössä aiheuttaneet.

– Tuntuu kuin meitä ympäröisi raskas synkkä pilvi, joka ei koskaan hälvene. Me jatkamme päivittäistä toimintaamme, mutta mikään ei ole aivan samanlaista kuin ennen sotaa. Kaikkien ja kaiken ympärillä on tuntuva ilon puute, messiaanisen Shelanu TV -nettikanavan ohjelmajohtaja Evan Santoro luonnehtii.

Aaronin mukaan Israelin messiaaniset ymmärtävät, että maan oli pakko tehdä jotakin, jotta lokakuun tapahtumat eivät toistu.

– He ovat israelilaisia, eikä kukaan heistä hyväksy terrori-iskuja. Heidän olisi hyvin vaikea ajatella, ettei maa olisi ryhtynyt sotaan siinä tilanteessa.

Sodan aikana Israelin puolustusvoimissa on palvellut vähintään noin tuhat messiaanista uskovaa, ja useita heistä on kuollut. Silti yhteisöissä löytyy ymmärrystä myös gazalaisten siviilien kärsimyksiä kohtaan.

Aaronin mukaan messiaanisissa yhteisöissä on nähtävissä sama ilmiö kuin Ukrainassa: sota on lisännyt uskovien rukousaktiivisuutta ja kiinnostusta Raamattua kohtaan.

– He ovat myös alkaneet evankelioida rohkeammin. Paikoin on lisätty seurakuntien tilaisuuksia. Nämä kaikki ovat suuria ilonaiheita.

Profetiat toteutuvat

Moni messiaaninen vaikuttaja on nähnyt viime kuukausien tapahtumat osaksi Vanhan testamentin profetioiden toteutumista. Esimerkiksi Sakarjan kirjassa kuvataan sitä, miten pakanakansat aikojen lopulla asettuvat yhdessä rintamassa Jerusalemia vastaan ja juutalaiset kokevat suuren messiaanisen herätyksen.

Ahdistavien tapahtumien keskellä on nähty myös Jumalan varjelusta. Sellaisena pidetään esimerkiksi Iranin huhtikuisen ohjus- ja droonihyökkäyksen onnistunutta torjumista Israelin, Jordanian ja Lähi-idässä toimivien länsijoukkojen yhteistyöllä.

Aaron toivoo suomalaisuskovien jatkavan rukousta alueen kaikkien asukkaiden puolesta. He kaikki tarvitsevat Jumalan suojelusta, voimia ja apua rauhan rakentamisessa.

– Rukoillaan myös, että Jumala varjelisi arabi- ja juutalaisuskovien suhteita sekä sitä, että vielä useammat messiaaniset rohkaistuvat kertomaaan Messiaasta naapureilleen ja muille.