”Tätä kirjaa todella odotetaan”

(Kuvassa kääntäjä Larisa Orzajeva sekä mareja kansanpuvuissaan.)

Marinmaan seurakunnissa uskotaan, että äidinkielinen Raamattu vetää yhä useampia mareja pakanuudesta elävän Jumalan yhteyteen.

”Kansamme historiassa avautuu uusi sivu. Emme voi enää paeta vastuutamme ja sanoa, ettemme tienneet, mikä on Jumalan tahto.”

Näin lähiaikoina ilmestyvän marinkielisen koko Raamatun merkitystä luonnehtii marilainen evankelista Anatoli Fadejev.

Marinkielinen käännös on vasta kolmas Venäjän suomensukuisille kielille valmistunut koko Raamattu. Kaksi aiempaa ovat ilmestyneet udmurtiksi (2013) ja komiksi (2023).

Suomalainen Raamatunkäännösinstituutti on suurelta osin kantanut vastuun näistä ja muista viime vuosikymmeninä ilmestyneistä Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten käännöshankkeista.

Marinkielisen koko Raamatun kääntäminen oli yli 30-vuotinen urakka. Teoksen käyttöönottojuhlallisuuksia vietetään ensi keväänä Keski-Venäjällä sijaitsevassa Marien nimikkotasavallassa Mari Elissä eli Marinmaalla.

– Juhlan järjestävät ortodoksinen hiippakunta ja paikallinen kulttuuriväki. Tätä kirjaa todella odotetaan, Raamatunkäännösinstituutin toiminnanjohtaja Anita Laakso kertoo iloiten.

Marinkielinen Uusi testamentti valmistui 2007.

Kristityt uskovat, että juuri Raamattu on ponnahduslauta, jonka turvin marit uskaltavat luopua pakanallisista palvontamenoistaan.

Kieli elää etenkin maaseudulla

Marit eli tšeremissit lukeutuvat Venäjän suurimpiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. 

Maan vähemmistökansoille ominaiseen tapaan huomattava osa mareista puhuu äidinkielenään venäjää eikä osaa kansansa perinteistä kieltä. Viimeisimmän, vuoden 2021 väestölaskennan mukaan maria eli niittymaria puhuvia on noin 260 000.

Kielellä julkaistaan kirjoja, lehtiä sekä televisio- ja radio-ohjelmia. Kieltä voi opiskella kouluissa valinnaisena oppiaineena.

– Kieli elää etenkin maaseutukylissä, Anita Laakso kertoo.

Useimpien muiden Venäjän suomensukuisten kansojen tavoin marien pääuskonto on ortodoksisuus. Lisäksi marien joukossa on luterilaisia sekä vapaakristillisiin yhteisöihin kuuluvia. Evankelisia kristittyjä on yhteensä 1 500–2 000.

Etenkin maaseudulla lukuisat ihmiset käyvät kuitenkin edelleen uhrilehdoissa uhraamassa luonnon- ja esi-isien hengille. Uhriksi annetaan esimerkiksi ruokaa, vaatteita tai kotieläimiä. Usein kyse on vanhan pakanuuden ja kristillisyyden sekauskonnosta.

– Mareilla on edelleen hyvin syvässä ajatus, että henkiä on pelättävä ja niille on uhrattava, jotta ne eivät kosta. Paikallisten kristittyjen mukaan Vanha testamentti on erittäin tärkeä, sillä siellä hengille uhraamisesta varoitetaan erityisen selkeästi, Anita Laakso toteaa.

– Kristityt uskovat, että juuri Raamattu on ponnahduslauta, jonka turvin marit uskaltavat luopua pakanallisista tavoistaan ja palvontamenoistaan.

Instituutin saamien viestien perusteella monet pakanuutta harjoittaneet marit ovat löytäneet tien elävän Jumalan yhteyteen omankielisiin raamatunkirjoihin tutustuttuaan. Kyliin on syntynyt rukouspiirejä, ja ihmiset haluavat lukea Jumalasta omalla kielellä.

Suomalais-venäläistä yhteistyötä

Marin käännöshankkeessa etäyhteydet otettiin käyttöön jo ennen koronapandemiaa, ja työ on jatkunut etäyhteyksin myös Ukrainan sodan aikana.

Marinkielisen käännöstiimin ovat viime vuosina muodostaneet marilainen pääkääntäjä Larisa Orzajeva, kaksi paikallista kieliasiantuntijaa, suomalainen käännöstarkastaja Tiina Ollikainen sekä Yhtyneiden Raamattuseurojen konsultti Seppo Sipilä, joka on hyväksynyt valmistuneen tekstin.

Lisäksi työhön osallistui ortodoksinen käännöskomitea kommentoiden käännösversioita.

– Yhteistyö komitean kanssa mahdollistaa sen, että käännökselle saadaan ortodoksisen kirkon siunaus ja kansa hyväksyy käännöksen, Anita Laakso selventää.

Uuden testamentin lisäksi instituutti on aiemmin julkaissut mariksi Ensimmäisen Mooseksen kirjan (2014). Lisäksi järjestö on tuottanut mariksi Uuden testamentin ääniversion, Lastenraamatun ja muita lapsille suunnattuja materiaaleja.

Viestien perusteella ihmiset Marinmaalla ovat avoimia uskonasioille. Kyliin on syntynyt rukouspiirejä, ja ihmiset haluavat lukea Jumalasta omalla kielellä.

Nyt ilmestyvistä Vanhan testamentin teksteistä yksi odotetuimmista on Vanhan testamentin rukouskirja, Psalmit, joita Venäjällä käytetään ja luetaan paljon.

Valmistuneita käännöksiä käytetään niin ortodoksisissa kuin protestanttisissa seurakunnissa. Joissakin seurakunnissa myös pidetään saarnoja ja lauletaan hengellisiä lauluja mariksi.

Jumalanpalveluskielenä maria käytetään eniten alueella toimivissa Inkerin kirkon seurakunnissa. Silti myös ortodoksinen kirkko ja monet vapaakristilliset yhteisöt ovat havahtuneet oman kielen merkitykseen seurakuntatyössä, Anita Laakso kertoo.

– Marinmaan ortodoksinen piispa on kannustanut pappeja marin kielen opiskeluun, jotta he tavoittavat kansan sen omalla kielellä.

Laakson kuulemien viestien perusteella ihmiset Marinmaalla ovat avoimia uskonasioille. Kyliin on syntynyt rukouspiirejä, ja ihmiset haluavat lukea Jumalasta omalla kielellä.

Aika, jota elämme, synnyttää janoa Raamattua kohtaan myös itänaapurissamme.

Työtä riittää yhä

Ruotsalainen Institutet för bibelöversättning -järjestö perusti Suomeen toimipisteen vuonna 1983 Avainmedian (silloin nimellä Avainsanoma) tuella. Myöhemmin toimipiste rekisteröityi Raamatunkäännösinstituutiksi. 

Instituutin ohjelmaan kuuluu yksitoista Venäjän suomalais-ugrilaista kieltä: ersä- ja mokšamordva, udmurtti, mari, vuorimari, komi, komipermjakki, vepsä, hanti, mansi sekä karjalan kielen aunuksen- ja vienankarjalan murteet.

Vaikka näitä kieliä puhuvien ihmisten määrä on vähentynyt 2000-luvulla, puhujia on edelleen yhteensä yli miljoona, instituutissa arvioidaan. Raamatunkäännökset osaltaan auttavat kieliä säilymään.

Hantiksi ja mansiksi instituutti on tuottanut vain yksittäisiä raamatunkirjoja. Muille kielille on valmistunut vähintään Uusi testamentti ja osia Vanhasta testamentista.

Koko Raamattu pyritään julkaisemaan vielä ersämordvaksi. Muilla kielillä jatketaan yksittäisten raamatunkirjojen kääntämistä sekä erilaisten erikoispainosten, ääniraamattujen ja mobiilisovellusten luomista. Seuraavana julkaistaan vepsänkielinen Danielin kirja ja hantinkielinen psalmikooste.

Avainmedia rahoittaa instituutin hankkeita, samoin Suomen Pipliaseura ja monet muut järjestöt, seurakunnat ja yksityiset lahjoittajat.

Parhaillaan Avainmedia kerää varoja marinkielisen koko Raamatun painokuluihin. 

Anita Laakso kiittää kaikkia, jotka ovat tukeneet työtä esirukouksillaan ja varoillaan.

– Aika, jota elämme, synnyttää janoa Raamattua kohtaan myös itänaapurissamme.

Fadejevin kommentit on poimittu Raamatunkäännösinstituutin tiedotteista.