Esirukoukset kantavat hedelmää Kaukasuksella

Avainmedia-lehden lukijat olivat mukana pohjustamassa Jumalan työtä yhdellä maailman vaikeimmista lähetysalueista.

”Akkineita on noin sata tuhatta. Heidän keskuudessaan ei tiedetä olevan yhtään seurakuntaa, ei yhtään evankelista kristittyä eikä yhtään määrätietoisesti heidän keskuudessaan työtä tekevää lähetyssaarnaajaa.”

Näin lähetyspastori Petri Nurminen kirjoitti Avainmedia-lehdessä maaliskuussa 2018.

Tekstissään Nurminen kertoo Etelä-Venäjällä, Kaukasus-vuoristossa elävien akkinien historiasta, kristinuskon varhaisesta omaksumisesta ja siitä, kuinka kansa palasi pakanuuteen, kun Tšingis-kaani valloitti alueen 1200-luvulla. Myöhemmin akkinit kääntyivät islamiin.

Artikkeli oli osa kirjoitussarjaa, jossa Nurminen esitteli Venäjän vähiten evankelioituja kansanryhmiä ja haastoi lukijoita rukoilemaan niiden puolesta.

Eikä rukous ole ollut turhaa. Sittemmin muun muassa akkineiden keskuudessa on saatu todistaa ensimmäisiä uskoontuloja.

Nyt pieniä kristittyjen ryhmiä on jo miltei kaikissa Kaukasian kansoissa.

Kansojen tilkkutäkki

Kaukasia on Kaspianmeren ja Mustanmeren välinen vuoristoalue, jolla sijaitsevat Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian valtiot sekä Venäjälle kuuluvat Pohjois-Kaukasian tasavallat. Etelässä alue kurkottaa Turkin ja Iranin puolelle.

Alueella elää yli 25 miljoonaa ihmistä, ja he edustavat yli 50:tä eri etnistä ryhmää. Useimmat niistä ovat vahvasti islamilaisia ja ovat torjuneet ulkomaisia vaikutteita määrätietoisesti.

– Heidän keskuuteensa on ollut vaikea päästä. Yhteisöjen sosiaalinen verkosto on ollut hyvin tiivis ja sulkeutunut, Petri Nurminen kertoo.

– Etenkin Pohjois-Kaukasia on ollut yksi maailman vaikeimmista lähetyskentistä.

Vielä 2010-luvun lopulla useiden etnisten ryhmien keskuudesta ei tiedetty ensimmäistäkään kristittyä. Nyt pieniä kristittyjen ryhmiä on jo miltei kaikissa Kaukasian kansoissa.

Asiasta on raportoinut esimerkiksi tunnettu saksalainen lähetystutkija Johannes Reimer.

Määrällisesti eniten kasvua näyttää tapahtuneen noin 130 000-jäsenisen adygikansan keskuudessa. Kun kansaan vuonna 2018 tiedettiin kuuluvan satakunta Jeesukseen uskovaa, nyt heitä on noin 700.

– Tämä kaikki on valtava Jumalan ihme. Alueella on selvästi alkanut tapahtua jotakin, mitä vain Jumala voi saada aikaan, Nurminen toteaa kiitollisena.

Uskovista kasvanut evankelistoja

Leimallista Kaukasian herätykselle on vahva kotoperäisyys.

Alueen lähetystyötä ovat vaikeuttaneet sodat ja islamistiryhmien väkivalta, joiden vuoksi lähetysjärjestöt ovat olleet haluttomia lähettämään seudulle työntekijöitä. Kansojen ensimmäisistä uskovista on kuitenkin kasvanut evankelistoja, jotka ovat johdattaneet muitakin Jeesuksen luo.

Tältä osin herätyksellä on kiintoisa Suomi-kytkös. 

Idäntyön asiantuntijan Rauli Lehtosen johdolla ja muun muassa Avainmedian ystävien tuella eri puolilla entistä Neuvostoliittoa on järjestetty lähetyskursseja, niin sanottuja lähetysraamattukouluja.

Vuosikymmenten aikana kursseja on toteutettu jo yli sata, ja niillä on opiskellut myös Kaukasian muslimikansojen edustajia.

– Kun viime aikoina on istutettu uusia seurakuntia Dagestanissa, Tšetšeniassa, Ingušiassa, Ossetiassa ja Kabardi-Balkariassa, useimmiten istutushankkeen keskeisessä roolissa on ollut joku entisistä oppilaistamme, Lehtonen kertoo tyytyväisenä.

Lisäksi uskoontulojen taustalla on samoja ilmiöitä kuin muuallakin muslimimaailmassa: lähimmäisenrakkautta, Jeesus-ilmestyksiä, parantumisihmeitä, raamatunkäännösten valmistumista ja kristillisiä mediasisältöjä.

Sekä paljon rukousta.

Kaiken takana Jumala

Avainmedia-lehden artikkeleiden lisäksi Nurminen on pitänyt saavuttamattomien kansojen rukoushaastetta esillä seurakuntavierailuillaan. Niiden kautta monet Kaukasian kansat ovat saaneet Suomesta kummiseurakunnan rukoilemaan puolestaan.

Suomen lisäksi uskovien tiedetään kantaneen kaukasialaisia rukouksissaan muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Huhtikuussa Azerbaidžanin seurakunnat käynnistivät yhteisen rukouskampanjan maan etnisten vähemmistökansojen evankelioinnin tukemiseksi.

Tarvetta on yhä. Alueella elää edelleen pienempiä etnisiä tai kielellisiä alaryhmiä, joiden keskuudesta ei tiedetä ainuttakaan evankelista kristittyä. Lisäksi uudet uskovat kokevat muslimisukulaisten painostusta ja muuta vainoa, ja islamistit uhkaavat evankelistoja.

– Rukoillaan, että Kaukasian kansojen keskelle saadaan lisää työntekijöitä heidän omasta keskuudestaan, sillä heillä on parhaat avaimet siihen työhön. Meidän roolimme on rukoilla sekä varustaa heitä, Rauli Lehtonen sanoo.

Petri Nurminen muistuttaa Raamatun opetuksesta, jonka mukaan Jumalan valtakunnassa tulee kerran olemaan pelastettuja ihmisiä kaikista kansoista. Siksi kristityillä on vahva raamatullinen perusta rukoilla saavuttamattomien kansojen puolesta.

– Uskon, että Jumala on herättänyt kristittyjä tähän, koska Hän haluaa, että olemme mukana siinä, mitä Hän aikoo tehdä.