Koraanitutkimus horjuttaa islamin perustuksia

(Simon Lamsiah on yksi harvoista, jotka ovat lukeneet kaikki yhdeksän vanhinta säilynyttä Koraanin käsikirjoitusta. Kuva: Markus Kujala)

Jos Simon Lamsiah olisi englantilainen, hän voisi kiteyttää tutkimustyönsä luonteen vaikkapa lauseeksi: ”I slam Islam”, ”Lyön islamia.”

Lamsiah on yksi Avainmedian ja Al Hayat -kanavan koraanitutkijoista. Hänen tavoitteenaan on romuttaa muslimien usko siihen, että profeetta Muhammadin (570–632 jKr.) perustama uskonto on Jumalasta.

– Jopa useat muslimitaustaiset kristityt uskovat, että islam on hyvä ja Jumala on lähettänyt Muhammadin. Suomessakin uskoon tulleita muslimimaahanmuuttajia on palannut islamiin, koska he eivät ole tunteneet islamin perustusten heikkoutta ja ovat luulleet, että islam on lopulta vielä parempi kuin kristinusko.

Lamsiah korostaa, ettei hänellä ole mitään muslimeja vastaan ihmisinä. Päinvastoin hän ajattelee, että jokainen muslimi ansaitsee parempaa kuin mitä islam voi tarjota.

Islamissa Koraani on kuin Jeesus kristillisyydessä: ikuinen ja täydellinen Jumalan Sana.

Jumalan kirjoittama kirja

Perinteisen islamilaisen opetuksen mukaan Koraani on Jumalan ikuinen, luomaton sana, jonka enkeli Gabriel välitti Muhammadille.

Kun kristinuskossa Raamattu on jumalallis-inhimillinen kirjakokoelma, jossa näkyy Jumalan inspiroimien kirjoittajien persoonallisuus, islamissa jopa Koraanin sanamuotojen katsotaan tulleen Jumalalta. Tässä mielessä Koraani on kuin Jeesus kristillisyydessä: ikuinen ja täydellinen Jumalan Sana.

Näihin korkealentoisiin väitteisiin Avainmedia haluaa iskeä.

Vuosituhannen vaihteessa Avainmedian muslimityön johtaja Aaron Ibrahim sai idean: mitä jos evankelioivien ohjelmien rinnalle tuotaisiin sisältöjä, jotka paljastavat islamin heikkouksia ja haastavat muslimien uskomuksia?

Jos Koraania koskevat käsitykset eivät kestäisi tarkastelua, voisiko muslimi luottaa uskontoonsa muutenkaan.

Kristityt lähetystyöntekijät ja apologeetat olivat tutkineet Koraania kriittisesti jo keskiajalta lähtien, mutta muslimimaihin kritiikki ei ollut juuri yltänyt. Muslimioppineet sen sijaan olivat arvostelleet Raamattua esimerkiksi evankeliumien välisistä ristiriidoista.

Kun Joyce Meyer Ministries ja Avainmedia perustivat arabiankielisen Al Hayat -satelliittikanavan vuonna 2003, kanava toi koraanikritiikin suoraan arabimuslimien olohuoneisiin.

Yksi Koraani, monta versiota

Simon Lamsiah seurasi Al Hayatin käynnistymistä Avainmedian vapaaehtoistyöntekijänä. Vuonna 2006 hänet palkattiin järjestöön, ja seuraavana vuonna hän alkoi tutkia vanhoja koraanikäsikirjoituksia.

Osaamistaan hän on syventänyt eri oppilaitoksiin suorittamillaan kielitieteen, paleografian ja teologian opinnoilla.

Lamsiahin mukaan tekstilöydöt ja islamilaiset lähteet osoittavat, että jo Muhammadin seuraajilla oli erilaisia koraaniversioita. 650-luvulla kalifi Uthmanin aikakaudella teksti yhdenmukaistettiin ja aiemmat versiot pyrittiin hävittämään.

Monessa tekstikohdassa eri koraanilaitosten antama merkitys on aivan eri.

Yhdenmukaistamisesta huolimatta Koraanista säilyi erilaisia lukutapoja, jotka myöhemmin vakiintuivat kirjalliseen muotoon. Ilmiötä selittää osaltaan varhainen arabialainen kirjoitustapa. Tekstiin ei yleensä merkitty lyhyitä vokaaleja, ja myös konsonantteja erottavia pisteitä käytettiin epäyhtenäisesti. Siksi sama teksti voitiin lukea usein eri tavoin.

Vokaalimerkkejä alettiin lisätä käsikirjoituksiin 600-luvun lopulta lähtien. Muslimivaltakunnan eri osissa kehittyneet erilaiset lukutavat alkoivat siirtyä osaksi kirjoitettuja Koraaneja. Lamsiahin mukaan arabimaailmassa on parhaillaankin myytävänä vähintään 25 erilaista koraanilaitosta.

Muslimiopettajien perinteinen vastaus erojen olemassaoloon on vedota siihen, että Koraanin konsonanttirunko on säilynyt pääosin muuttumattomana 650-luvulta lähtien. Se on totta, mutta ei riitä pelastamaan islamin koraanikäsitystä, Lamsiah toteaa.

– Monessa tekstikohdassa eri koraanilaitosten antama merkitys on aivan eri. Esimerkiksi suuran 3 jakeessa 146 sanotaan erään version mukaan: ”profeetat taistelevat”, kun taas toisessa lukee: ”profeetat on tapettu”. Kumman lauseen Gabriel siis saneli Muhammadille?

Islamin koraanikäsitystä haastavat myös historiallisin yksityiskohtiin ja henkilöihin liittyvät epäjohdonmukaisuudet. Esimerkiksi Vanhan testamentin Joosefin kerrotaan tulleen myydyksi egyptiläisille dirhameista (jae 12:20), vaikka kyseinen rahayksikkö tunnetaan vasta paljon myöhemmältä ajalta.

Lamsiahin mukaan Koraanin arabiankielinen teksti on usein vaikeatulkintaista. Vokaalimerkeistä huolimatta yksittäisillä sanoilla voi olla useita merkityksiä.

– Lukija joutuu usein vain arvaamaan, mitä teksti sanoo.

Imaamit usein kieltävät muslimeja pohtimasta uskonnossaan havaitsemiaan ongelmia.

Raivaa tietä evankeliumille

Lamsiah on käsitellyt näitä aiheita kirjoissaan ja muun muassa Islamin varhaishistoria -ohjelmasarjassa.

– Tärkeä osa työtämme on perustella kaikki väitteet islamilaisilla lähteillä, jolloin havaintojamme vastaan ei voi sanoa mitään, hän toteaa.

Lamsiahin rauhallinen, asiakeskeinen tyyli lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että jopa Marokon ja Irakin kansalliset televisiokanavat ovat haastatelleet häntä käsikirjoitustutkimuksista.

Hän uskoo aiheen kiinnostavan muslimimaailmassa, koska moni epäilee sisimmässään islamia. Imaamit kuitenkin usein kieltävät muslimeja pohtimasta uskonnossaan havaitsemiaan ongelmia.

– Arabimaailmassa on valtavasti agnostikkoja. Sen näkee esimerkiksi synnyinmaassani Marokossa.

Koraanikritiikki ei yksin tee kenestäkään kristittyä. Tarvitaan myös evankeliumin julistamista, raamatunopetusta ja apologiaa, joka esittää järkiperusteita Raamatun pitämiselle Jumalan ilmoituksena.

Islamista luopumisen myötä muslimin mieli voi avautua harkitsemaan näitä asioita.

Avainmedian arabiankielisiä islamkriittisiä kirjoja voi tilata Avainmedian verkkokaupasta. Suomeksi islamkritiikkiä tarkastellaan Aaron Ibrahimin elämäkerrassa Islamin muureja murtamassa.