”Koronavirus on varoitushuuto”

Kiinassa pidätettiin helmikuussa kristittyjä, jotka halusivat auttaa taistelussa koronavirusepidemiaa vastaan. Kasvosuojia tarjonneita kristittyjä vangittiin ja kasvosuojat takavarikoitiin.

Avainmedian yhteistyöjärjestö kertoo, että kristityt yrittävät silti auttaa lähimmäisiään kriisin aikana. Kansalaiset itse arvostavat kristittyjen apua epätoivoisen ilmapiirin keskellä. Ihmiset ovat joillakin paikkakunnilla eristyksissä kodeissaan.

”Muistuttaa SARS-epidemiaa”
– Seurakuntien humanitäärisen avun rajoittamisesta on ollut merkkejä jo pari vuotta, kommentoi tapahtumia Rauno Jalavisto.
– Hallitus kaivaa käyttäytymisellään maata omien jalkojensa alta: ihmisten asenteet ovat sen verran hämmentyneet sen suhtautumisesta asioihin.
– Rukoillaan Kiinaan muutosta, että hallitus ymmärtää lähimmäisenrakkauden merkityksen ja uskoville viisautta, miten sitä osoittaa.
Rauno Jalavisto kertoo, että koronavirusepidemia muistuttaa häntä SARS-viruksen ajasta 2003, jolloin Jalavisto oli Kiinassa.
– SARSin aikana seurakunta sai todella olla tuomassa ihmisille toivoa toivottomalta tuntuviin tilanteisiin.
– Niin silloin kuin nytkin, ihmiset olivat sidottuja kaupunkeihinsa ja jopa omaan kerrostaloonsa. Kaupunkien sisään- ja ulosmenoväylät olivat käytännössä suljettuja, samoin lentokentät ja rautatieasemat. Vain aivan välttämätön liikkuminen sallittiin. SARS-epidemia tukahdutettiin noin kolmessa kuukaudessa.

”Älä pelkää”
Epidemia tarkoitti niin SARSin aikana kuin nytkin sitä, etteivät myöskään saarnaajat ja evankelistat voineet matkustaa.
– Samalla se kuitenkin mahdollisti yksilöiden kohtaamisen ja auttamisen aivan uudella tavalla. Osoittamalla rakkautta voitiin jakaa lähimmäisille sitä Kristus-toivoa, joka itsellä oli. On syytä rukoilla uskovien puolesta, että he voisivat kaiken hämmennyksen keskellä kirkastaa ihmisille Kristusta ja Hänessä olevaa toivoa, sanoo Jalavisto ja jatkaa:
– Saakoon tapahtunut herättää kiinalaiset elämän katoavaisuuteen, ja samalla se on varoitushuuto meillekin. Tällaisten epidemioiden varalta meitä varoitetaan, mutta ”turvamme on ikiaikojen Jumala”. Meidän ei tule pelätä tulevia, sillä tiedämme Jumalan pitävän meistä huolta. Ei ole siis syytä pelkoon, tulee mitä hyvänsä.