Saavuttamattomat voidaan saavuttaa

Maapallon 8,1 miljardin ihmisen joukossa on yhä jopa 3 miljardia, joista voidaan sanoa, että he ovat kristinuskolle saavuttamattomia. Termi ”saavuttamattomat kansat” on ollut esillä 1960–70-lukujen vaihteesta eri lähetysihmisten ja kirkkojen puheessa. Termille on myöhemmin annettu useitakin määritelmiä, joista viimeaikaisimmat ovat:

1) Kansa, jonka alkuperäisväestön keskuudessa ei ole tarpeeksi tunnustavia kristittyjä, jotka voisivat evankelioida oman kansansa.

2) Kansanryhmä, jonka keskuudessa ei ole sellaista uskovien kristittyjen alkuperäisyhteisöä, jonka määrä ja resurssit riittäisivät kyseisen kansanryhmän evankelioimiseen ilman ulkopuolista (kulttuurienvälistä) apua.

Olen huomannut, että aivan viime vuosina nämä saavuttamattomat kansat ja kansanryhmät ovat jälleen nousseet lähetystyöstä kiinnostuneiden kristittyjen erityiseksi puheenaiheeksi. Tuntuu, että jotain liikkuu juuri nyt meidän ajassamme. Tahdon uskoa, että se on Pyhän Hengen aiheuttamaa liikehdintää, hätää ja huolta niistä, jotka eivät vielä ole kuulleet. Yksilöuskovat, seurakunnat ja lähetysjärjestöt ovat ymmärtäneet, että on aika suunnata resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. 

Avainmedia Lähetysjärjestön historian aikana on nähty monen maan ja kansan kohdalla, kuinka mahdollisuudet evankelioimiseen ja lähetystyöhön vaihtelevat suuresti. On nähty, kuinka ovia avataan ja kuinka niitä jälleen suljetaan.

Olemme Avainmedialla myös rukoilleet johdatusta, että voisimme ja osaisimme olla valmiita palvelemaan, kun meille avataan uusi ovi, uusi toimintamahdollisuus. Joitakin vuosia sitten tällainen ovi avautui somalikansan keskelle, ja olemme kertoneet Shino ja Shania Gabon uraauurtavasta medialähetystyöstä, jonka hedelmänä suuri joukko somaleja on tullut uskoon.

Viime vuonna koimme hyvin konkreettisesti, kuinka Jumala johdatti keskuuteemme yhden saavuttamattoman kansanryhmän, belutšien, edustajia. Samalla tarjoutui mahdollisuus käynnistää medialähetyshanke belutšien keskuudessa. Hanke sai alkunsa rukouksesta tämän kansanryhmän puolesta. Siihen liittyi rakkaudellista maahanmuuttajatyötä ja paikallisseurakunnan avointa suhtautumista, organisointia ja keskusteluja. Lopulta hanke johti käytännön medialähetystyöhön, jonka aloitus on alkuvuodesta 2024 ollut päivittäisen ilon aihe. Mielessäni on soinut Pia Perkiön lähetyslaulu ”Ylitse kaikkien rajojen tuska ja murhe on yhteinen. Ihmisten ainoa lohdutus on kaikki voittava rakkaus. Joka päivä eteemme avautuvat uudet mahdollisuudet ja tiet…” (Virsi 429).

Saamme seurata aitiopaikalta, kuinka ihmiset kuulevat median kautta ensi kertaa elämässään Psalmien tekstejä omalla kielellään: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni ja ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden…”

Rukoillaan, että saisimme nähdä Jumalan suuressa armossaan pelastavan tämän kansan keskeltä suuren joukon ihmisiä! 

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin…” (Ilm. 7:9).