Kymmenes Uusi testamentti suomensukuisilla kielillä
Jaa somessa
Helmi-maaliskuun Permin Komin pääkaupungissa Kudymkarissa vietettiin juhlia. Perjantaina 28.2. Etnokulttuurikeskuksen juhlasaliin kokoontui innokkaita kaupunkilaisia todistamaan Uuden testamentin julkistamista ja saamaan oman kappaleensa.
Tilaisuuden alussa nähdyn kansantanssi- ja lauluesityksen jälkeen tilaisuuden juontaja totesi:
– Tänään meitä on jälleen yhdistänyt tässä salissa komipermjakin kieli ja kulttuurimme. Mutta nyt meitä yhdistää myös Jumalan kieli – kieli, joka asuu jokaisen ihmisen sielussa ja sydämessä.
Yli kilon painoinen ja 550-sivuinen kirja ”Bur juör” valmistui jo vuoden 2019 lopulla 2000 kappaleen painoksena. Sen kääntäminen aloitettiin 1994. Työhön ryhtyi Ljudmila Nikitina ja myöhemmin sitä jatkoi Raisa Petrova. Mutta Ljudmila osallistuu vieläkin nykyään.
– Raamatun kakkososan kääntäminen, juontaja jatkoi tarkoittaen Uutta testamenttia, – on ollut valtava voimanponnistus Raamatunkäännösinstituutin asiantuntijoilta. Tänään iloitsemme saadessamme pitää vierainamme delegaatioita Suomesta, Ruotsista ja Komin tasavallasta.
Suomesta juhlaan oli saapunut Anita Laakso, RKI:n toiminnanjohtaja, Helena Pitkäaho, RKI:n sihteeri, Pekka Ylenius, lähetyspastori ja RKI:n hallituksen jäsen, sekä Heikki Jäntti, RKI:n hallituksen puheenjohtaja ja Avainmedian Venäjän työn koordinaattori. Lisäksi mukana olivat Jyväskylästä Veikko Vertainen ja Antti Pietilä.
Tukholman Raamatunkäännösinstituuttia edusti toiminnanjohtaja Brane Kalcevic.
Naapuritasavallasta Komista mukana oli Daniil Popov, komiseurakunnan pastori, sekä komisyrjäänin raamatunkääntäjät Nina Vattuleva ja Nadežda Gabova.
Käännöstarkistaja Anne Kuosmanen oli lähettänyt juhlaan videotervehdyksensä.
Kaikki saivat puheenvuoron, myös paikallisten seurakuntien edustajat ortodoksi- ja helluntaiseurakuntaa myöten. Puheissa nousi esille, kuinka Johanneksen evankeliumin alkusanat ovat nyt toteutuneet: Jumalan sana on tullut lihaksi, jota voi käsin kosketella.
Osa juhlasta oli venäjänkielistä, jotta vieraatkin ymmärtäisivät, mutta suuri osa puheista ja lauluista oli komipermjakinkielisiä. Ja tietysti Raamattua luettiin komipermjakiksi.
Lopuksi jokainen paikallaolija sai oman kirjan, jota moni iloiten puristi rintaansa vasten.
Luonnollisesti kiitosta saivat Uuden testamentin kääntäjät Ljudmila Nikitina ja Raisa Petrova. Opettajina ja filologeina heillä oli ollut valmiudet ryhtyä työhön, vaikka koko hanke olikin alussa tuntunut ylivoimaiselta. Heidän valtava työnsä ei kuitenkaan ole vielä päätöksessään: Vanhan testamentin kirjoja kaivataan kovasti.
Avustaja tuli uskoon
Seuraavana päivänä lauantaina matka suuntautui noin kymmenen kilometrin päähän Pešnigortin taajamaan, jossa paikallinen väki kokoontui kulttuuritalolle.
Jälleen oli iloa ilmassa, kun saatiin lukea uutta kirjaa ja kiitellä kaikkia käännöstyöhön osallistuneita.
Daniil Popov muistutti, miten yrityksiä kääntää Raamattua oli ollut jo vuosisatoja sitten: komikansan valistaja Tapani Permiläinen aloitti kristillisten tekstien kääntämisen jo 1300-luvulla, jolloin monille eurooppalaisille kielille ei vielä ollut Raamatun tekstejä käännetty.
Pekka Ylenius korosti, että Uusi testamentti on miljoonien kirjojen joukossa maailmassa ainutlaatuinen: vain siinä on elämä.
Kun Permin Komin lumihankia hetkellisesti uhannut lauha sää vähän viileni, siirryttiin sunnuntaina juhlimaan paikalliseen helluntaiseurakuntaan, jonka jäsen kääntäjä Raisa Petrova on.
Seurakuntaa kiitettiin siitä, että se on ollut Raisan tukena ja rukoillut hänen puolestaan. Käännöstyön lisäksi Raisa on luonnollisesti antanut aikaansa lapsilleen ja lastenlapsilleen.
Käännöstyössä avustajana ollut filologi Vera todisti kokouksen jälkeen, kuinka hän oli itse tullut uskoon saatuaan käteensä komisyrjääninkielisen Uuden testamentin.
Toinen sisar Ljudmila Podjanova iloitsi kirjan saatuaan siitä, että nyt hänellä on oiva väline saavuttaa evankeliumilla omia sukulaisiaan ja tuttaviaan.
Tämä kirjan tehtävä onkin: tuoda Jumalan rakkaus ja pelastuksen sanoma jokaisen komipermjakin ulottuville heidän parhaiten ymmärtämällään kielellä.
Teksti ja kuva Heikki Jäntti
Yli puolet suomalais-ugrilaisia
Permin Komin asukasluku on 128 700 (v. 2008). Kudymkarissa asukkaita on 34 000.
Permin Komi on Venäjän ainoa alue, jossa suomalais-ugrilainen kansa muodostaa yli puolet väestöstä. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 59 % oli komipermjakkeja ja 38 % venäläisiä.
Koko väestöstä yli puolet puhuu komipermjakkia. Komipermjakeista taas yli 80 % osaa omaa äidinkieltään. Myös tuhannet venäläiset puhuvat komipermjakkia.
Lähde: Wikipedia