”Pyhä Henki käski antaa Hamasille anteeksi”

Kun uutiset Hamas-taistelijoiden tunkeutumisesta Etelä-Israeliin ja heidän siellä tekemistä raakuuksista tavoittivat israelilaispastori Guy Cohenin 7. lokakuuta 2023, tapahtuma sai nopeasti hyvin henkilökohtaisen merkityksen. Paljastui, että juutalaisen Cohenin 22-vuotias sukulaistyttö oli tapettujen joukossa.

Tieto oli järkytys ja täytti sielunpaimenen sisimmän vihalla.

 – Rukoilin Jumalaa pyyhkäisemään koko Gazan pois ja tappamaan kaikki gazalaiset, Cohen muistelee ensireaktiotaan.

Kun aikaa kului, Pyhä Henki alkoi puhua hänelle anteeksiantamuksen tärkeydestä. Pohjois-israelilaista messiaanista Katzir Asher -seurakuntaa johtava Cohen ymmärsi, ettei hän pastorina voi johtaa ihmisiä vihan täyttämänä.

– Niinpä pyysin Jeesusta uudistamaan sydämeni, jotta heijastaisin vain hänen mielenlaatuaan tänä tuskan, surun ja murheen aikana. Annoin anteeksi Hamasille ja palestiinalaisille.

Ratkaisu oli vaikea, mutta Cohen koki Jumalan auttavan häntä. Anteeksianto sulatti paljon katkeruutta hänen sydämestään.

– Sydämessäni ei ole enää halua tuhota vaan halua suojella ja vapauttaa panttivangit. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rukoilen gazalaisten puolesta, että Jumala avaisi heidän silmänsä ja he ymmärtäisivät, että heitä hallitsee terrorijärjestö.

Rauhan ehdot

Kun Cohen on puhunut anteeksiantamisen tärkeydestä muille, jopa monien uskovien on ollut vaikea hyväksyä hänen ajatuksiaan: miten Hamasille voisi koskaan antaa anteeksi?

Cohen korostaa sitä, ettei anteeksiantamus tarkoita vielä luottamusta eikä sitä, että väärintekijän annetaan tehdä sama vääryys uudestaan. Luottamus voi syntyä vain vähitellen käytännön kokemusten kautta. Gazalaisiin suhtautumisessa se edellyttää, että Hamasin on poistuttava alueelta, Cohen katsoo.

Hän tukee maan poliittisen johdon pyrkimyksiä Gazassa.

– Sota on ohi, kun Hamasia ei enää ole ja kaikki panttivangit pääsevät palaamaan kotiin.

– Olen surullinen Gazan siviiliväestön puolesta, mutta tulee muistaa, että Hamasilla on panttivankeja käsissään, ja myös monet heistä ovat siviilejä.

Kun sota alkoi, Israelin hyökkäys Hamasia vastaan sai ymmärrystä lännessä. Nykyään yhä useampi länsimaalainen ajattelee, että Israel on mennyt liian pitkälle aiheuttamalla pommituksillaan runsaasti siviiliuhreja sekä rajoittamalla Gazaan päästämäänsä humanitaarista apua.

Cohen kokee kritiikin epäoikeudenmukaisena, sillä kyse on taistelusta terroristijärjestöä vastaan – järjestöä, joka kätkeytyy omien siviiliensä sekaan, ottaa avustuskuormista osan itselleen ja ampuu siviilien seasta raketteja Israeliin.

– Me annoimme Gazan sen asukkaille vuonna 2005. He saivat tukijoiltaan myös paljon rahaa, ja he olisivat voineet tehdä alueesta Singaporen tai Arabiemiraattien kaltaisen. Sen sijaan he valitsivat johtajikseen terrorijärjestön, joka käytti rahat aseisiin ja taistelutunneleihin.

– Jos [Gazan] arabiväestö luopuu aseista, tulee rauha. Jos Israel luopuu aseista, Israelia ei enää ole.

Riskejä myös pohjoisessa

Israelissa arvioidaan elävän noin 30 000 Jeesukseen uskovaa juutalaista. Vähintään noin tuhat heistä on sodan aikana palvellut Israelin puolustusvoimissa – heidän joukossaan Cohenin ja hänen puolisonsa kaksi poikaa, joista toinen palveli jonkin aikaa Gazassa ja toinen Israelin pohjoisella rajalla. Useita messiaanisia sotilaita on kuollut, mutta Cohenien onneksi heidän poikansa ovat selvinneet vahingoittumattomina.

Cohenin mukaan Israelissa on pelätty, että Gazan sota laajenee myös Libanonissa toimivan Hizbollahin ja Israelin väliseksi laajamittaiseksi yhteenotoksi tai että Hizbollah onnistuu tekemään samanlaisen maahyökkäyksen kuin Hamas lokakuussa etelässä.

Toukokuussa Hisbollahin ampuma ohjus vaurioitti messiaanisen seurakunnan toimitiloja pohjoisisraelilaisessa Kirjat Shmonassa. Ohjus iski perjantaina illansuussa sapattiaterian aikaan, ja normaalisti seurakunta olisi ollut paikalla viettämässä ateriaa yhdessä. Sotatilan vuoksi suurin osa seurakuntalaisista oli kuitenkin evakuoitu kauemmas rajasta.

– Tunnen Kiryat Shmonan pastorin ja puhuin hänen kanssaan. Kukaan yhteisöstä ei onneksi loukkaantunut.

Katzir Asher (Asserin sadonkorjuu) -seurakunta toimii Akkon merenrantakaupungissa lähellä Libanonin rajaa, joten myös se on potentiaalisella vaaravyöhykkeellä.

Viime kuukausien tapahtumat ovat ahdistaneet mutta myös yhdistäneet israelilaisia, ja se näkyy myös messiaanisissa seurakunnissa ja niiden välillä. Uskovat ovat kokoontuneet rukoilemaan sekä tekemään vapaaehtoistyötä erilaisissa humanitaarisissa avustushankkeissa. Hankkeissa on annettu apua muun muassa kodeistaan evakuoiduille.

– Näen yhtenäisyyttä, rakkautta ja huolenpitoa Kristuksen ruumiissa täällä. Seurakunnilla on erilaisia tapoja palvoa Jeesusta, mutta siitä huolimatta ne hyväksyvät toisensa, Cohen luonnehtii.

Rukous – pommeja tehokkaampi

Vaikka Cohen tukee maan armeijan toimia Hamasin tuhoamiseksi ja panttivankien vapauttamiseksi, hän ymmärtää, että pelkät fyysiset aseet eivät riitä: pohjimmiltaan kyse on ideologian vastaisesta taistelusta.

Median ja koulujen opetussisältöjen kautta Hamas on syöttänyt omaa antisemitististä, Israel-vastaista sanomaansa gazalaisille pian 20 vuotta, eikä syvään iskostuneita aatteita poisteta pommeilla.

Monet israelilaisetkin ymmärtävät tämän.

Jeesuksen seuraajilla on onneksi toisenlainen ase: rukous. Cohenin mukaan kristittyjen eri maissa tulisi yhä enemmän rukoilla gazalaisten puolesta, jotta Jumala muuttaisi heidän sydämensä.

Samaa esirukousta tarvitsevat myös israelilaiset, joista monilta niin ikään puuttuu Jeesuksen tuntemisesta syntyvä sisäinen rauha ja Jumalan rakkaus.

– Tähän konfliktiin ei ole inhimillistä ratkaisua, sillä ajattelen, että pohjimmiltaan Hamas ja gazalaiset eivät taistele Israelia vaan juutalaisten ja kristittyjen Jumalaa vastaan. Samalla tavalla myös muu maailma on asettumassa meidän Jumalaamme vastaan. Läntinen maailma on poistamassa Jumalan nimeä yhteiskunnasta, ja me näemme, kuinka sielunvihollinen on tullut monin tavoin hänen tilalleen.

– Rukoilkaa, että ihmisten silmät aukeavat näkemään eksytyksen hengen. Rukoilkaa myös Jerusalemin rauhan puolesta sekä kaikkien meidän puolestamme, jotka muodostamme Kristuksen ruumiin täällä.

Viime syksystä jatkunut ahdistava tilanne on saanut lukuisat israelilaiset pohtimaan Jumalan olemassaoloa uudella tavalla. Asia on noteerattu paikallisessa maallisessa mediassa mutta myös maan messiaanisissa yhteisöissä. Vaikka laajaa uskoontulojen aaltoa ei vielä ole näkyvissä, monet havainnot viestivät lisääntyneestä kiinnostuksesta myös Uuden testamentin Jeesusta kohtaan.

Katzir Asher on yksi Israelin messiaanisten yhteisöjen ylläpitämän ja Avainmedian tukeman Shelanu TV -kanavan taustaseurakunnista. Sodan aikana Avainmedia ja Katzir Asher ovat tehneet yhteistyötä myös sodasta kärsineiden humanitaarisessa auttamisessa sekä ensiapulaukkujen lahjoittamisessa messiaanisille ja muille kristillisille seurakunnille.

–