Esirukouskampanja tavoittelee lähetysläpimurtoja

Viisikymmentä vuotta sitten rukoiltiin, että Neuvostoliitto avautuisi evankeliumille, ja niin tapahtui. Yhtä onnistunutta lopputulosta tavoitellaan nyt alkavalla Euraasian laajuisella rukouskampanjalla.

Oletko koskaan kuullut digoreista? He ovat Venäjän Kaukasuksella asuva noin sadantuhannen ihmisen etninen ryhmä ja yksi Euraasian vähiten evankelioiduista kansanryhmistä. Muslimienemmistöisen kansan keskuudessa on tiettävästi vain joitakin kymmeniä kristittyjä.

Onneksi digoreilla on joukko motivoituneita esirukoilijoita – helluntaiseurakuntalaiset Oulaisissa.

– Digorit kuuluvat kestorukousaiheisiimme. Rukoilemme heidän puolestaan joka tiistai rukousillassa ja sunnuntaisin päiväjumalanpalveluksessa. On hienoa, että rukouksin voimme olla yläkautta yhteydessä ihmisiin, joita emme tunne, seurakunnan lähetystoimikunnan aktiivi Marjatta Koskela kertoo.

Nyt Suomen, Ruotsin ja Norjan helluntailiikkeet ovat käynnistäneet kampanjan, jossa etsitään rukouskummeja Euraasian sadoille kristillisen lähetystyön katveessa olleille kansanryhmille.

Idän saavuttamattomat -kampanjalla on yhteispohjoismaiset nettisivut osoitteessa www.eph618.com. Nettiosoite on viittaus Efesolaiskirjeen jakeeseen 6:18, jossa Paavali rohkaisee uskovia kestävään esirukoukseen.

Rukoilemme heidän puolestaan joka tiistai rukousillassa ja sunnuntaisin päiväjumalanpalveluksessa. On hienoa, että rukouksin voimme olla yläkautta yhteydessä ihmisiin, joita emme tunne.

”Aika on kypsä uudelle rukousrintamalle”

Hankkeen ideoijiin lukeutuva idäntyön konkari Petri Nurminen sai näyn saavuttamattomien kansojen rukouskampanjasta jo 2010-luvun lopulla ja on puhunut asian tärkeydestä seurakuntavierailuillaan.

Yhteispohjoismaisittain ajatus nousi puheeksi 2023, kun Norjan Aulissa vietettiin Rukousristiretki Neuvostoliittoon -kampanjan 50-vuotisjuhlia.

Vuonna 1973 Norjasta alkanut rukouskampanja mobilisoi silloin yli 700 pohjoismaista helluntaiseurakuntaa rukoilemaan koordinoidusti Neuvostoliiton eri alueiden puolesta. Auliin kokoontuneet lähetysaktiivit kokivat, että aika on kypsä uudelle rukousrintamalle.

Nurminen ei ollut Aulin juhlissa, mutta liittyi ilolla yhteishankkeeseen.

– Lausannen liikkeen mukaan vain kolme prosenttia protestanttisista lähetystyöntekijöistä työskentelee saavuttamattomien kansojen keskuudessa. Lännessä emme tiedä monista niistä kansoista käytännössä mitään, Nurminen harmittelee.

Nurmisen aktiivisuuden ansiosta Suomesta jo 65 seurakuntaa on ilmoittautunut kampanjaan, yhtenä niistä juuri Oulaisten helluntaiseurakunta.

Helluntailaisten lisäksi mukana on esimerkiksi baptisti-, vapaa- ja One Way-seurakuntia.

Myös monet ruotsalaiset ja norjalaiset seurakunnat ovat jo kertoneet osallistumisestaan.

Näin mukaan

Kampanjan nettisivuilla on luettelo kansanryhmistä, joille etsitään rukouskummeja. Kustakin kansanryhmästä kerrotaan perustiedot ja kuvataan sen hengellistä tilannetta.

Kansanryhmän hengellisten tarpeiden lisäksi rukoilijoiden toivotaan muistavan ryhmään kuuluvia kristittyjä.

Luettelosta jokainen halukas seurakunta saa valita oman rukouskansansa, minkä jälkeen yhteisön nimi kirjataan kansanryhmän yhteyteen. Näin muut seurakunnat näkevät, montako ”kummiseurakuntaa” kullakin kansalla on ja onko jokin vielä tyystin ilman.

Kansanryhmän hengellisten tarpeiden lisäksi rukoilijoiden toivotaan muistavan ryhmään kuuluvia kristittyjä. Monet heistä kokevat vainoa tai sen uhkaa.

– Koska uskovia on näissä kansoissa vähän eikä heillä useinkaan ole vahvaa juridista asemaa, heitä on helppo vainota, toteaa hankkeen ideoijiin lukeutuva Rauli Lehtonen Ruotsin helluntailiikkeen Euraasia-toimikunnasta ja Jesus4Eurasia-järjestöstä.

Myöhemmin seurakunta voi halutessaan aloittaa rukouksen ohessa erilaisia käytännön palvelumuotoja kansan hyväksi.

– Osa haluaa ehkä alkaa tukea raamatunkäännöstyötä heidän äidinkielelleen, joku toinen tukea sosiaalisia projekteja, joku kannattaa kansallisia evankelistoja, jotkut ehkä lähteä käymään alueella ja luoda suhteita paikallisiin uskoviin… Mitä visioita Jumala rukoilijoiden sisimpään antaakaan, Lehtonen sanoo.

– Toki aina voi myös ”vain” rukoilla.

Ajan myötä Euraasian vähiten evankelioituja kansoja pyritään lisäämään sivustolle mahdollisimman kattavasti.

Suomessa kampanjasivujen päivittämisestä vastaa Avainmedia ja tiedottamisesta Avainmedia yhdessä Petri Nurmisen kanssa.

Jutun kuvassa tataarilapsia Krimiltä. Kaikista tataareista vain pari prosenttia kuuluu johonkin kristilliseen yhteisöön, ja evankelisia uskovia kansanryhmästä arvioidaan olevan alle 0,5 prosenttia. Kuva: Wikimedia Commons / B. Shevkiyeva

”Jumala on edelleen yllätysten Jumala”

Kun Oslon Filadelfia-seurakunnan vanhimmiston jäsen Hans Myrvold 1970-luvun alussa kuuli Neuvostoliiton kristittyjen ahdingosta, hän sai Jumalalta näyn järjestelmällisestä esirukouksesta maan puolesta.

Norjan helluntaiyhteisö syttyi asialle, ja vuonna 1973 maan helluntaiseurakunnat saivat kukin rukousaiheekseen jonkin kaupungin tai alueen Neuvostoliitosta. Sen jälkeen konsepti levisi Ruotsiin ja Suomeen. Suomesta ”Rukousristiretki Neuvostoliittoon” -kampanjaan osallistui noin 170 helluntaiseurakuntaa.

Lopputuloksen tiedämme: vuosien sinnikkään rukoilemisen jälkeen Kremlin kommunistihallinto romahti, hengellinen työ vapautui ja monilla entisillä neuvostoalueilla koettiin nopeaa seurakuntakasvua.

Se oli enemmän kuin moni rukoilija oli osannut toivoa.

– Jumala on edelleen yllätysten Jumala. Kun hän laskee uskovien sydämelle rukousnäyn, hänellä on aina jokin suunnitelma ja hän haluaa ottaa meidät mukaansa siihen, mitä hän aikoo tehdä, Petri Nurminen toteaa.