Huoli sukukansoista käynnisti käännöshankkeet

Kielisukulaisillamme Neuvostoliitossa tulee myös olla mahdollisuus lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellään, Avainsanoman perustajat ajattelivat.

Vuonna 1975 perustettu Avainsanoma alkoi jo varhain hankkia ja painattaa Raamattuja venäjäksi ja muilla Neuvostoliitossa puhuttavilla kielillä. Vähemmistökielistä erityishuomion saivat suomalais-ugrilaiset kielet.

Useille Neuvostoliiton suomensukuisille kielille oli ennen vuoden 1917 vallankumousta käännetty joitakin raamatunosia – koko Raamattu vain viroksi –, mutta neuvostoaika keskeytti työn. 1970-luvulla monet käännökset olivat jo kieleltään vanhentuneita, ja uusien käännösten tarve oli polttava.

Tuolloin Neuvostoliitossa asui noin neljä miljoonaa suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvaa. Toisin kuin monet luulivat, kaikki heistä eivät ymmärtäneet venäjää tai ainakaan kommunikoineet sillä mielellään.

Tukholmassa päämajaansa pitävä tunnustustenvälinen Institute for Bible Translation (IBT) oli 1973 aloittanut työn Neuvostoliiton vähemmistökielisten raamatunkäännösten tuottamiseksi. Suomalais-ugrilaisten kielten hankkeissa Avainsanomasta tuli IBT:n läheinen kumppani, ja vuonna 1983 järjestöt perustivat yhdessä Suomeen Raamatunkäännösinstituutin, jonka vastuulle hankkeet siirtyivät. Avainsanomasta muodostui instituutin keskeinen rahoittaja.

Raamatun kääntäminen poikkesi muusta 1980-luvun idäntyöstä siten, että varsinaisen kääntämisen tekivät pääosin paikalliset kumppanit Neuvostoliiton sisällä.

Myöhemmin Avainsanomasta tuli osa nykyistä Avainmediaa, mutta yhteistyö Raamatunkäännösinstituutin kanssa jatkuu yhä.

Raamatun kääntäminen poikkesi muusta 1980-luvun idäntyöstä siten, että varsinaisen kääntämisen tekivät pääosin paikalliset kumppanit Neuvostoliiton sisällä, ja toimintaa koordinoitiin Suomesta käsin. Käännökset tarkistettiin Yhtyneiden Raamattuseurojen käytäntöjen mukaisesti.

Ensimmäiset yksittäisten raamatunkirjojen käännökset valmistuivat jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Kirjallisuuden perille saaminen oli alkuvaiheessa toisinaan vaikeaa, koska suomalaisten oli vaikea päästä kielisukulaisten luo eivätkä venäjänkieliset kristityt useinkaan nähneet vähemmistökielisen julkaisutoiminnan tärkeyttä.

Ensimmäinen koko Uusi testamentti ilmestyi udmurtiksi 1997. Nykyään Venäjän suomensukuisista kansoista kymmenellä on vähintään Uusi testamentti sekä osia Vanhasta testamentista. Koko Raamattu on valmistunut vain udmurtiksi (2013) ja komiksi (2023). Hantiksi ja mansiksi on ilmestynyt vain yksittäisiä raamatunkirjoja.

RKI:n tukemisen lisäksi Avainmedia on omana projektinaan julkaissut Maailman tärkein tarina -lastenkirjasen mariksi, komiksi ja udmurtiksi.

Käännettävää riittää yhä

• Venäjällä elää toistakymmentä suomalais-ugrilaista kansaa. Niiden jäsenistä yhteensä hieman yli miljoonan arvioidaan osaavan kansansa perinteistä kieltä.
• RKI:n tavoitteena on ollut kääntää ja julkaista vähintäänkin keskeisimmät Raamatun osat ersä- ja mokšamordvaksi, udmurtiksi, mariksi, vuorimariksi, komiksi, komipermjakiksi, vepsäksi, hantiksi, mansiksi sekä aunuksen- ja vienankarjalaksi. Avainmedia tukee instituuttia sen työssä.
• Koko Raamattu pyritään julkaisemaan vielä ersämordvaksi ja mariksi. Muilla kielillä jatketaan yksittäisten raamatunkirjojen kääntämistä sekä erilaisten erikoispainosten, ääniraamattujen ja mobiilisovellusten luomista.

Jutun kuva on arkistokuva udmurtinkielisen koko Raamatun käyttöönottojuhlista vuodelta 2013.

Juttu on osa Avainmedia-lehdessä julkaistavaa Tiesitkö, että -juttusarjaa, jossa pureudutaan Avainmedian 70-vuotisen historian käänteisiin.