Juhannuskonferenssissa Avainmedian vieraana Juri ja Marina Kulakevich Ukrainasta

Juri Kulakevich aloitti jo teini-ikäisenä evankeliumin julistamisen.

Juri Kulakevich syntyi Ukrainan neuvostotasavallassa. Hänen ja hänen puolisonsa Marinan isoisät olivat neuvostoaikaan vainottuja uskonsa tähden.

– Isoisäni, helluntaipastori, sai 1960-luvulla kymmenen vuoden vankilatuomion uskonsa tähden. Jumalan teki ihmeen, ja hän ei kärsinyt koko tuomiotaan, vaan pääsi aikaisemmin vapauteen, Juri muistelee. – Ja yksi sedistäni menetti henkensä ateistisen valtiovallan toimesta.

Tämän vuoksi Juri ja Marina näkevät äärimmäisen tärkeänä, että ateistinen Kremlin valta ei saisi uudelleen jalansijaa Ukrainassa eikä muuallakaan Itä-Euroopassa.

– Setäni, isäni ja minäkin olemme miljoonien uskovien tavoin jarruttamassa paholaisen ideologiaa, jota ohjataan ja levitetään Moskovasta käsin, Juri sanoo. – Emme halua lastemme joutuvan Siperian vankileireille.

Jurilla ja Marinalla on neljä teini-ikäistä ja aikuisuuden kynnyksellä olevaa lasta.

Raamattu ja seurakunnanistuttaminen tutuksi

Juri muutti vuonna 1994 Kiovaan opiskelemaan Raamattuinstituuttiin, joka oli ensimmäisiä raamattukouluja Neuvostoliiton romahdettua. Jo opiskelujen lomassa nuoret uskovat miehet perustivat uusia seurakuntia Ukrainan pääkaupunkiin ja sitä ympäröiville pienemmille paikkakunnille. Tänä päivänä Juri toimii pastorina yhdessä tällaisessa seurakunnassa – Jumalan rauha -helluntaiseurakunnassa.

Vuonna 2004 Juri sai kutsun liittyä Ukrainan Helluntaikirkon toimiston henkilökuntaan – vastuulleen hän sai hoitaa Helluntaikirkon suhteita muihin kirkkokuntiin, valtion elimiin, lehdistöön ja järjestöihin. Lisäksi hänen tehtäväkseen tuli siltojen rakentaminen ja yhteistyö muiden maiden kristittyjen kanssa.

Ukrainan Helluntaikirkko on laajin vapaakristillinen kirkkokunta maassa ja sen palveluksessa Juri on ollut aloitteentekijänä ja järjestäjänä monissa Nuorten konferensseissa, joiden tarkoituksena on ollut auttaa nuoria hyödyntämään kaikkia Jumalan heille antamia lahjoja ja mahdollisuuksia evankeliumin levittämisessä.

Sodan vaikutukset seurakuntiin

Sotatilanne Ukrainassa on saanut Jurin pohtimaan, mihin kaikki johtaa:

– Joko muodostamme sodasta historiallisen lähetystapahtuman herättääksemme Euroopan kristityn väestön ja saadaksemme koko läntisen Euroopan konservatiivisen kristikunnan vahvaksi tueksemme tai muuten edessämme on alamäki.

– Me emme taistele ”demokraattisten arvojen” puolesta. Vain silloin, kun me taistelemme Jumalan valtakunnan arvojen ja totuuden puolesta, me voimme luottaa menestykseen. Kyseessä on henkivaltojen taistelu, Juri kiteyttää.

Koska Ukrainan Helluntaikirkolla on lähes kahden tuhannen seurakuntansa kautta mahdollisuus olla läsnä laajalla alueella, sen jäsenet auttavat sodan jaloista paenneita kansalaisia. Jurilla on suuri vastuu tässäkin työstä:

– On hyvin tärkeää, että meillä on antautuneita uskovia eri tehtävissä – varastojen hoitajina, auttavan puhelimen vastaajina, kirjanpitäjinä, kokkeina, autonkuljettajina jne. Näin me voimme antaa välitöntä fyysistä, aineellista ja hengellistä apua sitä tarvitseville.

– Kaikista ongelmista huolimatta meidän tulee muistaa, että tänään on pelastuksen päivä. Vaikka emme aina niin selkeästi tiedosta, niin silti Kristuksessa meillä on tarpeeksi kaikkea voidaksemme avata sydämemme ympärillä olevien ihmisten palvelemiseksi, Juri sanoo ja viittaa Raamatun jakeisiin: ”…tuntemattomina ja kuitenkin hyvin tunnettuina; kuolemaisillamme, ja katso, me elämme, kuritettuina emmekä kuitenkaan tapettuina, murheellisina, mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.” (2. Kor. 6:9–10)

– Rukoilen päivittäin Jumalalta voimaa, usein ihan yliluonnollista palautumista, kun yöllä ei aina voi nukkua tarpeeksi, Juri kertoo. – Usein fyysiset, henkiset ja hengelliset voimat ovat lopussa, mutta Jumala antaa apunsa.

Juri näkee tärkeäksi auttaa erityisesti nuoria ukrainalaisia selviämään posttraumaattisesta stressistä. Heissä on kansakunnan tulevaisuus.

– Sodan pimeyden keskellä rukoilen myös Venäjän Federaation kansojen evankelioimisen puolesta, Juri korostaa. – Todellinen evankeliumi on usein ortodoksipappien mustien kaapujen peittämä.